7/19/2017

Vaneri sänky - matalampi sänky lapsiperheeseen


Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, kuva: Hanna Poikkilehto, Vaneri sänky, Makuuhuone, Sänky, DIY, Sisustus, Kodin sisustus, Ikea, Granit,

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, kuva: Hanna Poikkilehto, Vaneri sänky, Makuuhuone, Sänky, DIY, Sisustus, Kodin sisustus, Granit, Vaneri laatikko, Ikea,


Edellisessä postauksessa kerroin, että hankimme makuuhuoneeseemme uuden sängyn. Aiempi sänkymmehän oli aivan liian korkea ja Auno siitä tippuikin kolme kertaa. Tässä postauksessa paljastan millainen sänky meidän makuuhuoneessamme nykyisin on. Linkkin aiempaan postaukseen löydät tämän blogipostauksen lopusta!

Uusi sänkymme on vanerinen laatikko sänky. Olen pitkään ihastellut vanerista tehtyjä sänkyjä ja miettinyt sellaisen sopivuutta meille. M:llekin olin jo aiemmin näyttänyt kuvia vanerisista sängyistä ja hänkin piti niiden ulkonäöstä.  Tilanteemmehan oli se, että uusi sänky oli hankittava suhteellisen halvalla ja nopealla aikataululla. Päätin ehdottaa M:lle että voisimme rakentaa meille uuden sängyn vanerista. 

Hetken asiaa selviteltyämme ja kuvia katseltuamme totesimme, että vanerinen sänky sopisi hyvin meidän sisustukseemme ja meidän taidoilla sellaisen tekeminenkin onnistuisi varmasti. Myös vanerin edullisuus ja materiaalin ulkonäkö miellyttivät meitä. Eihän meillä olisi varaa ostaa monen sadan euron sänkyä tällä hetkellä mistään, joten vähän halvempi ratkaisu oli keksittävä uuden sängyn saamiseksi. 

Päätimmekin alkaa tuumasta toimeen ja mittasimme vanhan sänkymme uuden sängyn mittoja varten ja minä lähdin Järvenpään Vainion puutavara liikkeeseen tilaamaan meille vaneria mittojen mukaan sahattuna. Sänky tehtiin edellisen sängyn mittojen mukaan, jotta patjoja ei tarvitsisi vaihtaa uusiin. Sängystä tehtiin kuitenkin huomattavasti matalampi ja tällä hetkellä se on niin matala, että lapsi pystyy lähes harppaamaan sen päälle. Tulevaisuudessa jos lapsi pääsee putoamaan sängystä niin pudotus ei ole kovin korkea.

Vainion puutavara liikkeessä oli hyvä, ystävällinen ja nopea palvelu. Saimme vanerilevyn sahattuna mittojen mukaan jo samana päivänä. Menin tilaamaan sängyn materiaaleja klo 12 ja klo 16 ne olivat jo noudettavissa Vainiolta. Sängyn rakentamisessa meni aikaa n. 3 tuntia. Nopeamminkin sängyn olisi saanut tehtyä, mutta kaksi pikku apuria olivat innokkaasti auttamassa sängyn teossa ja lasten kanssahan projekteissa menee aina hieman kauemmin aikaa.

Valitsin Vainolta hieman paksumpaa vaneria, jotta sänky olisi varmasti tukeva, eikä vaneri alkaisi vääntyillä ajan kanssa. Vanerin paksuushan tottakai vaikuttaa hintaan, joten valitsemani vaneri ei ollut se kaikista halvin. Tämä valinta kuitenkin vaikuttaa varmasti ratkaisevasti sängyn kestävyyteen ja tulevaan käyttöikään. Vanerilevy mittojen mukaan sahattuna maksoi Vainiolla 99e, muu puumateriaali ja ruuvit K- raudassa n. 20e. Pohjasäleikkö ja patjat meillä oli valmiiksi, joten ainoastaan rungon materiaalit tulivat maksettavaksi.  Kokonais hinnaksi sängylle tuli n. 120e. Edellisestä sängystä saimme 40e, kun myimme sen Tori.fi:ssä, joten kun tämän edellisen sängyn hinnan miinustaa uuden sängyn kustannuksista, sängyn hinnaksi jäi enää 80 euroa.  

Tulevaisuudessa aiomme hankkia sängyn alle lukittavat kaluste pyörät, joten niiden hinta tulee aikanaan vielä sängyn materiaali kulujen päälle. Jopa lukittavien pyörien kanssa vaneri sängyn korkeus jää matammaksi, kuin mitä edellinen sänkymme oli, joten pyörienkin kanssa sänky sopii edelleen meidän perheelle oikein loistavasti.

Valmiin sängyn ulkonäkö miellyttää vaaleudellaan ja pelkistetyillä muodoillaan meitä molempia perheen aikuisia. Sänky on ollut kokeilussa nyt viikon verran ja se on havaittu tukevaksi ja hyväksi nukkua. 

Miksi vanerinen sänky oli perheemme kannalta hyvä ratkaisu?

  • Suhteellisen halpa hinta
  • Helpohko tehdä
  • Helposti ja nopeasti saatavat materiaalit  
  • Vaneri materiaalina miellyttää silmää
  • Sänky on matala (lähes vain patjojen korkuinen, jolloin lapsi voi vaikka harpata sänkyyn, eikä niin suurta putoamis riskiä ole)
  • Ulkonäkö (vaalea, kaunis, yksinkertainen, selkeälinjainen)
  • Sopii hyvin sisustukseen

Tulevassa postauksessa kerron, kuinka sänky oikein tehtiin, eli  Vanerisänky DIY postausta tulossa. Samoin tulossa lähiaikoina postausta makuuhuoneemme uudesta sisustuksesta, kunhan saan sen valmiiksi. Olkaahan siis kuuolla!


Mitä mieltä olette, eikö uudesta vaneri sängystämme tullutkin hieno?


xx


Hanna


Sinua saattavat kiinnostaa myös nämä blogini postaukset:

Kun lapsi tippuu ja lyö päänsä - neuvoja vanhemmille + Minkä muutoksen lapsen tippuminen sai kotonamme aikaan?  

Ruokapöytä tuunauksia (Keittiöpöytä pinnoitetusta vanerista ja Ikean Lerberg pukkijaloista)

Meidän kotona Vol. 2 - Olohuone  (Nykyisen kotimme olohuone esittelyssä)

Meidän kotona: Olohuone (Edelisen kotimme olohuone esittelyssä)

Meidän kotona: Makuuhuone (Edellisen kotimme makuuhuone esittelyssä)

Meidän kotona: Keittiö (Edellisen kotimme keittiö esittelyssä)


7/17/2017

Kun lapsi tippuu ja lyö päänsä - neuvoja vanhemmille + Minkä muutoksen lapsen tippuminen sai kotonamme aikaan?


Saippaukuplia olohuoneessa - blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Sänky, Ikea, Makuuhuone, kun lapsi tippuu ja lyö päänsä, sisustus,


Heräsimme viime viikolla eräänä aamuna kamalaan jymäykseen ja löysimme Aunon makaamasta sängyn vierestä lattialta. Auno on nyt kolmesti pudonnut meidän sängystämme lattialle ja viime viikolla pudotuksia oli kaksi. VIimeisellä kerralla pudotus oli ilmeisen kova, kun aluksi poikaan ei meinannut saada kontaktia, vaan häntä piti hieman hellästi herätellä. Aunohan oli siis ollut nukkumassa omassa sängyssään, mutta halusi aamulla kömpiä äidin ja isän viereen ja noustessaan sänkyyn putosi. 

Joka kerta, kun lapsi putoaa, tai satuttaa itsensä, niin minun hengitykseni salpautuu, pulssi kohoaa ja hätä lapsen voinnista iskee päälle salamana. Nyt varsinkin, kun Auno ei edes alkanut suoraan pudottuaan itkeä, vaan reaktio putoamiseen tuli vasta paljon myöhemmin sylissä. Tuo aamu alkoi meidän perheessä soitolla Hyvinkään sairaalaan ja jatkui Järvenpään uuden terveyskeskuksen Justin  päivyksessä. Onneksi selvisimme kuitenkin säikähdyksellä. Auno voi loppupäivän ja seuraavan yön ihan hyvin, eikä merkkejä aivotärähdyksestä tai muusta vakavammasta ollut.

Jokainen äiti pystyy varmasti samaistumaan siihen tunteeseen, kun lapsi tippuu jostakin. Putosipa lapsi sitten sohvalta, sängystä, hoitopöydältä, portaista, sylistä, tai mistä tahansa, niin päähän kohdistunut isku on aina vakava paikka. Olemme itse olleet useamman kerran päivystysessä päähän kohdistuneen kolhun vuoksi. Auno on hieman kömpelö ja meillä näitä kolhuja on riittänyt ja joka  kerta toivon, että niitä ei tulisi enää yhtään lisää. 

Monet äidit myös kokevat näistä kolhuista ja tippumisista suurta häpeää ja syyllisyyttä, itsekin olen kokenut. Monet äidit pyörittelevät päässään kysymyksiä, että miksi en kyennyt estämään lapsen tippumista? Olen varmasti ainoa äiti, jonka lapsi tippuu! Olen huono äiti, kun lapseni pääsi tippumaan! Näin ei kuitenkaan ole. Päivystyksessä kun Auno tippui ensimmäisen kerran lääkäri kertoi minulle, että lähes jokainen lapsi tippuu jostakin ennen yksi vuotis syntymäpäiväänsä. Päivystykseen tulee hänen mukaansa päivittäin lapsia jotka ovat tippuneet jostakin, mutta tästä ei vain puhuta kovin paljon julkisesti. Kukapa äiti sitä nyt haluaisi hiekkalaatikon reunalla kertoa pudottaneensa lapsensa, tai että oli antanut lapsensa vahingossa tippua hoitopöydältä.

Tippumisia ja päähän kohdistuneita kolhuja tapahtuu kun lapset alkavat liikkua enemmän, eikä niiltä voi aina välttyä. Jokaisen vanhemman onkin hyvä tietää jo etukäteen kuinka toimia tilanteessa, kun lapsi tippuu ja kolauttaa päänsä. Hyvät ohjeet kuinka tilanteessa toimia löytyvät seuraavilta verkkosivuilta:




Saippaukuplia olohuoneessa - blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Sänky, makuuhuone, kun lapsi tippuu sängystä ja lyö päänsä,
Sänky joka lähti seuraavaan kotiin.


Meidän vanha sänkymme oli aika korkea, enkä koskaan muutenkaan ole pitänyt siitä. En pitänyt sen muodoista, enkä väristä. Sänky tuli meille M:n isältä, kun he ostivat itselleen uuden sängyn. Tarkoituksenani oli maalata se valkoiseksi, mutta sitä en koskaan saanut tehtyä. Olen jo pitkään puhunut sängyn vaihtamisesta, mutta nyt totesin sen tapahtuvan saman tien. En enää halua kertaakaan herätä siihen ääneen, kun jompi kumpi lapsistani putoaa lattialle. Me tarvitsimme uuden, matalamman ja turvallisemman sängyn, niinpä laitoin alulle kolme vuotta kypsyttelemäni projektin nimeltä uusi sänky. Uuden ja matalamman sängyn teimmekin sitten saman päivän aikana, jotta uusia tällaisia aamuja ei meille enää tulisi. 

Uuden sängyn myötä sain valtavan inspiraation ja koko makuuhuoneemme sisustus tulee lähi aikoina muuttumaan. Kauan kadoksissa ollut näky siitä, millaisen makuuhuoneen haluaisin meille tähän kotiin kirkastui, kun uusi sänky oli valmiina makuuhuoneessa. Sängystä, sen  tekemisestä ja makuuhuoneen uudesta sisustuksesta lisää tulevissa postauksissa.


xx


Hanna

7/11/2017

Saippuakuplia olohuoneessa blogi nyt instagramissa!




Jotkut lukijoista ovatkin saattaneet jo huomata, että Saippuakuplia olohuoneessa blogin voi löytää nyt myös instagramin puolelta. Instagramissa voit seurata meidän perheen elämää, kodin sisustusta ja muuta meininkiä. Jos et ole vielä liittynyt seuraajaksi, niin kipin kapin instaan ja seuraamaan Saippuakuplia olohuoneessa blogia!

Insta tilin löydät mm. tämän linkin takaa: @saippuakupliaolohuoneessa


 xx

Hanna

7/10/2017

Löytöjä kodin sisustukseen


Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Eukalyptuksen oksa, tuikku, kodin sisustus, löytöjä sisustukseen, sisustus, hylly, Kukkatalo Järvenpää,

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Eukalyptuksen oksa, tuikku, kodin sisustus, löytöjä sisustukseen, sisustus, hylly, Kukkatalo Järvenpää, maljakko,

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Eukalyptuksen oksa, kodin sisustus, löytöjä sisustukseen, sisustus, hylly, Kukkatalo Järvenpää, Glorian koti, Ikea, valokuvakehys, maljakko, Mint & Berry laukku, nahkalaukku, tuikkukuppi,


Lähiaikoina olen tehnyt ihan hyviä löytöjä kodin sisustukseen. Tässä postauksessa esittelen niistä muutaman. 

Löysin kirputorilta ihanan hyllyn, jonka alataso sopii hyvin lehtien säilytys paikaksi ja jossa voin pitää vaikka kirpputorilta ostamaani nahkalaukkua, jotta se ei loju vaatekaapin edessä lattialla pyörimässä kaikkien jaloissa.

Ihanan tuikun bongasin Järvenpään Prismasta muutama päivä sitten. Tuikku oli pienessä alennuksessa. Olen jo useaman kuukautta katsellut Prismassa tätä tuikkua ja nyt lopulta päätin sen ostaa. Tuikun ulkomuoto miellytti silmääni, vaikka väri ei ollut ihan paras mahdollinen, joten pohdin vielä, että maalaanko sen Spray maalilla mustaksi, jotta se sopisi paremmin sisustuksemme väreihin. Tuikku on pääosin terästä, joten tulevaisuudessa sen esillä pitäminen on mahdollista, vaikka Helmi kasvaakin ja ylettää kohta tyhjentämään jokaisen pöydän. Ei mene kauan aikaa siihen, kun minkään lasisen ja muun hajoavan esillä pitäminen on sula mahdottomuus, joten ajattelin alkaa pikkuhiljaa etsimään sisustukseen lapsen kestäviä vaihtoehtoja.

Ostin myös  Järvenpään kukkatalosta, kotiimme eukalyptuksen oksia, joita olen ihaillut kuvissa pinterestissä, blogeissa ja instagramissa. Harmi vain, kun kuvien kautta niiden haju ei tietenkään välity kuvan katselijalle. En voi sanoa, että olisin niistä lähtevään voimakkaaseen aromiin mitenkään mieltynyt. Jännä, että kukaan bloggaaja ei tästä haju haitasta ole blogissaan maininnut sanallakaan. Tottakai eukalyptus tuoksuu, mutta en arvannut hajun olevan noin vahva. Haju ei muistuta täysin esim. saunatuoksujen ja muiden vastaavien tuoksujen aromia, joten tämä oli minnulle pienoinen yllätys. Yleensä pidän tuotteista joissa on eukalyptuksen tuoksua.

Kuvassa oleva maljakko ostettu Järvenpään kukkatalosta Helmin ristiäisiin. Maljakon ympärillä olevat helmet on laitettu maljakkoon itse rautalangalla.


Olenko ainoa, jonka mielestä eukalyptuksen oksat haisevat hieman pahalle?

xx

Hanna

7/08/2017

Mistä tunnet sä ystävän?





Päätin kirjoittaa tämän postauksen, vaikka aluksi ajattelin että en tule tästä asiasta blogiini kirjoittamaan mitään. Asia on kuitenkin vaivannut minua jo useamman viikkoa ja sai tänään liian suuret mittasuhteet. 

Asian nimi on ystävyys, luottamus ja valehtelu. 

Jo pidemmän aikaa olen ihmetellyt erään ystäväni asennetta minua kohtaan. Puolentoista vuoden aikana hän on etääntynyt, alkanut välttelemään minua, vähentänyt yhteydenpitoa, tai ainakin tältä minusta on tuntunut. Pitkään ihmettelin syytä, mutta tulin pikkuhiljaa siihen tulokseen, että hän ei kaipaa minun seuraani, juttujani ja mielipiteitäni. Tämä tietenkin johti siihen, että vähensin itsekin yhteydenpitoamme. Pidemmän aikaa minusta tuntui, että olen jotenkin vääränlainen ja en kelpaa hänen tämän hetkiseen elämäänsä.

Eräs tapahtuma kaveripiirini sisällä jokunen aika sitten johti ikäviin käänteisiin, vaikka minulla ei ollut asiaan mitään osaa, eikä arpaa. Arvelin kuitenkin tämän ystäväni luulevan minun olevan osallisena tähän sotkuun. Aavistelin tätä, koska ystäväni kirjoittaa myös blogia ja blogin viimeaikaisista postauksista on käynyt selväksi se, että näin hän taitaa luulla. Arvaukseni osui siis lopulta oikeaan. Postauksissa minua syytetiin selkäänpuukottajaksi. Vaikka hän kirjoittikin postauksissaan henkilöistä nimettömästi, niin viesti oli selvä ja osasin laskea asioita yhteen.

Tänään ystäväkseni luulemani henkilö lopulta syytti puhelimessa minua asiasta, jota en ollut tehnyt ja vaati minua tunnustamaan. Minua myös syytettiin valehtelijaksi ja sanottiin, että tällaisella valehtelijalla ei kohta ole enää yhtään ystävää tässä kaveripiirissä. Minua loukattiin, syytettiin ja minusta kirjoitettiin nettiin perättömiä asioita. Onneksi minua ei kaikki voi siitä tunnistaa, mutta tiedän että jotkut henkilöt lähipiiristänikin tajusi, että minuahan siinä todennäköisesti tarkoitetaan. 

Tänään sanoin myös itse asioita, joita ei olisi pitänyt ehkä sanoa. Olen ollut ystävälleni loukkaantunut monista asioista tämän puolentoista vuoden aikana ja nyt se kaikki repäistiin yhdellä kertaa auki. Tunnustan kuitenkin, että en itsekään ole ollut paras mahdollinen ystävä. Viime vuodet ovat olleet minulle ja perheellemme hyvin vaikeita ja haastavia. Olen rypenyt omissa huolissani ja ongelmissani, enkä ole kyennyt iloitsemaan hänen elämänsä suurista asioista hänen kanssaan. Olisin kuitenkin myös kaivannut tukea omien huolieni kanssa, mutta tuntui, että juuri silloin hän alkoi lipua pois. En tästä huolimatta ole ansainnut tällaista käytöstä osakseni. 

Sanoin ystävälleni, että hän olisi voinut ensin kysyä minulta asiasta, mutta näin hän ei tehnyt. Olin hänelle syyllinen, vaikka kuinka yritin kertoa ettei minulla ollut mitään tekemistä koko asian kanssa. Tämä loukkaa minua.

Olen loukkaantunut ja mielestäni olen oikeutettu anteeksipyyntöön. 

Tänään on ollut kamala päivä. Olen ihmisenä aika herkkä ja tällaiset jutut satuttavat. Monen vuoden takaiset fiilikset, joita koin koulukiusattuna nostivat päätään. Minä en kelpaa. Minua syytetään asioista, joihin minulla ei ole osaa, eikä arpaa. Minua uhataan yksin jättämisellä. Syytetään syyttä. Minusta kirjoitetaan perättömiä asioita netissä. Uskon että hän myös kirjoittaessaan tajusi, että minä tajuan ja muutama muukin tajuaa.

Millainen ystävä minä olen, millainen sinä olet?

xx

Hanna

7/06/2017

Tämän vuoden toukokuun ja kesäkuun parhaat


Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Saippuakupliaolohuoneessa, Kuva Hanna Poikkilehto, Olympus Pen E-PL 7, Valokuvaus,
Mun uusi ihastus. Olympus Pen E- PL 7. Tällä kuvailen jatkossa blogiini kuvia kännykän lisäksi.



Pätin jakaa teidän kanssanne toukokuun ja kesäkuun parhaat kerralla, kun toukokuun postaus jäi aiemmin tekemättä. 

TOUKOKUU

 
Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, lapsi, kerho, valokuvaus,
Pienenä se pitää jo kameran käyttöä opetella, äitiinsä tullut poika. :D

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, lapsi, puisto, perhe, kiipeily, erityislapsi,
Puistoilua

1. Helmi oppi pinsettiotteen


Ihana Helmi! Mun vauva kasvaa ja kehittyy. Nyt meillä kerätään muruja lattialta ja joka paikasta suuhun. 

2. Auno oppi kävelemään portaita ja kiipeämään


Tämä yllätti ihan täysin. Yht äkkiä meidän ihana Auno vain alkoi kiivetä portaita, kiipeilytelineellä ja joka paikassa. Wau, mun reipas pieni poika!

3. Lämpimät päivät


Mä niin nautin siitä, että on lämmintä. Mieli on iloisempi, kun aurinko paistaa ja lämpö hellii niin mieltä, kuin kehoakin. Oon henkeen ja vereen kesä ihminen.

4. M:n isyysloma


M:n isyysloma päivät sattuivat juuri sopivasti toukokuussa olleisiin lämpimiin päiviin, joten saatiin nauttia lämpimistä pävistä yhdessä. M:n ollessa kotona pääsin käymään kirppis kierroksilla yksin, joten sain myös viettää vähän omaa aikaa.

5. Äitienpäivä


Tänä äitienpäivänä mua muistettiin. Lahjaksi Auno, Helmi ja M olivat askarrelleet Isäillassa valokuvakehyksen ja ottaneet siihen myös valokuvan. Mun eka itse tehty äitienpäivä lahja. Niin söpöä. Syötiin brunssikin ja pöydällä oli maljakossa kimppu äitienpäivä ruusuja. Oli kyllä hauska päivä.

6. Ystävät


Tässä kuussa saimme onnistumaan muutamia hauskoja tapaamisia ystäviemme kanssa. Vietimme muutaman hauskan launtai päivän ja Leffa illan ystävämme, eli Helmin kummin kanssa. Vietimme myös hauskan päivän Ystäväni (myöskin Helmin kummi) ja hänen lapsensa kanssa, kun he tulivat meille kyläilemään.  Tässä kuussa Helmi onkin nähnyt useampaa kummiaan. On ihana, että he ovat elämässämme ja Helmin elämässä mukana. 

Tällainen kuukausi takana. Tottakai kuukauteen mahtuu pajon muutakin, kuten kirppistelyä, ulkoilua ja puistoilua. Muutama muukin tärkeä juttu tapahtui toukokuun aikana, nimittäin meillä aloitettiin vieroittamaan Helmiä yö syömisestä, Aunon päivähoito paikka jutut selkeni ja Aunolle tehtyjen kokeiden ja testien mukana saatiin lisää tietoa tilanteesta. Näistä kuitenkin lisää tulevaisuudessa.

7. Ostin kauan himoitsemani Olympus Pen E - PL 7 kameran. 


Olen vuoden verran himoinnut itselleni pienempää järjestelmäkameraa ja nyt vihdoin sain hankittua sellaisen itselleni. Olenkin nyt muutaman viikon opetellut kuvaamaan tällä uudella ihanuudella. On se kyllä ihan erilainen käyttää, kuin Nikonin kamera. Vaatii vielä paljon harjoitusta ja opettelua, että kaikki säädöt alkaa löytyä nopeasti ja kameran käyttö on sujuvaa. Olympuksessa on  vielä kaikkia sellaisia lisä ominaisuuksia, joita ei ollut Nikonissa, että niiden oppiminen ja käyttöön ottaminen vie vielä hetken aikaa. Kyllä se tästä ajan kanssa. Kuitenkin nyt jo hetken sitä käyttäneenä, niin on se kyllä ihan jees, tykkään.


KESÄKUU

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Lappeenranta, Saimaanranta, Olympus Pen E-PL 7, Kasinon terassi
Lappeenranta Kasinon terassi, ilta saimaan rannalla

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, syntymäpäivä, kakku, kesäkuu,
Syntymäpäivä kakku

Saippuakuplia olohuoneessa-blogi, saippuakupliaolohuoneessa, Kuva Hanna Poikkilehto, Puistoblues, kakarablues, lastenkonsertti, lapsi, perhe, vauva,
PuistoBlues, kakarablues. Pentti Rasikangas ja ohilyönti orkesteri.

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Olympus Pen E-PL 7, Puistoblues, Kakarablues, maalaus, lapsi, kesä
Auno maalaa puistobluesissa

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Olympus Pen E-PL 7, Vauva, kehitys, Ryömiminen,
Helmi ryömii

1. Lappeenranta reissu

Teimme kesäkuun aikana kaksi reissua Lappeenrantaan. Kävimme juhlistamassa veljeni valmistumista autoasentajaksi, veljeni tyttöystävän 18 v syntymäpäivää ja kummityttöni konfirmaatiota. Kesäkuu oli siis oikein juhla kuukausi.

2. M:llä alkoi kesäloma

M:n kesäloma alkoi juhannuksesta, joten olemme saaneet viettää aikaa koko perheen kesken. Lämpimiä säitä viellä odotellaan, jotta pääsisimme toteuttamaan kesäloma suunnitelmiamme ulkoilmaan. Tarkoitus olisi kesäloman aikana käydä ainakin grillailemassa laavulla, uimassa rannalla, puisto piknikillä, maalata taloa, kunnostaa pihaa, käydä valokuvailemassa ulkona ja käydä kurkkaamassa Fallkullan kotieläin piha. Kotimme sisätiloissa olisi tarkoitus sisustaa ja tuunailla, ehkä jopa maalatakin joitakin seiniä. Katsotaan nyt, että mitä kesän aikana ehdimmekään tehdä, mutta niitä hyviä ilmoja odotellessa, jotta ulko aktiviteettejakin päsisi toteuttamaan.

3. Puistoblues

Tänä vuonna vietimme huikean hauskat puisto bluesit. Torstaina ja perjantaina olimme Järvenpään Puistoblues kadulla lasten kanssa. Kävimme kuuntelemassa lasten konsertit, joiden artistit olivat hyviä. Varsinkin perjantaina soittanut Pomppulinnan Kreivi yhtye oli todella menevä ja heidän konserttinsä selkeästi tempaisi lapset ja aikuiset mukaan letkeään menoon. 

4. Helmi lähti ryömimään

Meidän ihana pieni Helmi kasvaa kovaa vauhtia ja päätti alkaa ryömimään. Hänen maailmansa laajeni huomattavasti nyt kun hän pääsee itse paikasta toiseen. Helmi myös viihtyy nyt paremmin lattialla, kun hän pääsee paikasta toiseen tutkimaan kiinnostavia asioita.

5. Auno löysi uusia sanoja

Kesäkun aikana Aunolle tuli lisää yli kymmenen sanaa. Sanavarasto laajeni muunmuassa seuraavilla sanoilla: hauva, pappa, Hanna, isi, siskon (Helmin) nimi, kissa, veljeni tyttöystävän nimi. Joitakin viittomiakin olemme saaneet Aunolle lisää, sellaisia ovat muunmuassa, kauppa, juusto ja kävelemään lähteminen. Viikko viikolta ja kuukausi kuukaudelta kommunikaatio Aunon kanssa helpottuu. Olen niin iloinen tästä!

6. Syntymäpäivät

En nyt kyllä ihan tiedä onko tämä nyt ihan paras juttu, kun se riippuu miten sitä asiaa katsoo, mutta minulla oli juhannuksena syntymäpäivät. Täytin siis 32 vuotta. Itse olen kyllä kokoajan sitä mieltä että olen aina 23 vuotta, tai ainakin niin olen monta kertaa vahingossa sanonut, kun joku on nyt ikääni kysynyt. Hanna, kuinkas paljon sä nyt sitten täytit? 23v, ööh, eiku 32.

Pientä yhteenvetoa:


Selkeästi nyt kahden kuukauden aikana Aunon ja Helmin kehityksessä on tapahtunut isoja ja merkittäviä harppauksia, joista äiti on niin iloinen ja ylpeä. Muutenkin elämämme on hieman helpottunut ja yöt parantuneet, kun saimme Helmin jättämään yö syömiset pois. Nyt myös muut Helmin yö heräilyt ovat vähentyneet ihan merkittävästi, joten meillä nukutaan joinakin öinä jo paljon paremmin. 

Kahdessa kuukaudessa on kerennyt tapahtua paljon hyvää. Ollemme saaneet nauttia yhdessä olemisesta ja yhdessä tekemisestä normaalia arkea enemmän, kun toukokuussa oli M:n isyysloma viikko ja juhannukselta alkoikin jo M:n kesäloma. Tästä se kesä jatkuu.

xx

Hanna

7/05/2017

Yhdeksäs hääpäivä

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Hääpäivä, Perhe, Parisuhde, Rakkaus, Kromihäät, Onnellisuus, Tahdon, Hääkuva,
Hääpäivä 5.7.2008


Tänään on kulunut 
17 vuotta ensimmäisistä treffeistä, 
15 vuotta kunnon seurustelun aloittamisesta,
12 vuotta kihloihin menosta ja
9 vuotta siitä, kun sanoimme tahdon.

Yhdeksän vuotta sitten seisoimme Lappeenrannan kirkon alttarin edessä ja lupasimme olla yhdessä niin myötä, kuin vastoinkäymisissä. Näihin yhdeksään vuoteen on mahtunut niin paljon kaikkea. Paljon on ollut myötä mäkeä, mutta viimeiseen viiteen vuoteen on sisältynyt paljon monenlaisia vastoinkäymisiä. Helpolla emme ole päässeet ja välillä olemme uineet hyvinkin syvissä vesissä, mutta tässä me olemme, edelleen yhdessä. Edelleen tahdomme ja rakastamme. 

Sana tahdon sisältää suuren lupauksen tahtoa silloinkin, kun ei ole helppoa. Tottakai silloin, kun kaikki on helppoa ja menee hyvin tahtominen on hyvinkin yksinkertaista. Kuitenkin silloin, kun asiat luisuvat pahasti alamäkeä ja vastoinkäyminen seuraa toistaan, niin silloin sitä tahtoa oikeasti kysytään. Ei pitkä parisuhde ole aina sitä ruusuilla tanssimista, vaan tahtoa on todellakin tarvittu. Meidänkin suhteessamme on ollut monta hetkeä, kun tahto on ollut todella koetuksella. Varsinkin nyt lasten myötä on huomannut sen, että välillä tarvitsee oikeasti tahtoa olla yhdessä ja selviytyä. Nyt en siis puhu mistään niin pienistä vastoinkäymisistä, kuin että mies osti kaupasta väärän merkkistä ketsuppia, toisen naama aamulla ärsyttää ja aamulla toisen ruoan maiskutus kuulostaa ärsyttävältä, vaan ihan oikeista ja suurista vastoinkäymisistä. Olemme selvinneet monesta asiasta, lapsettomuudesta, lapsettomuus hoidoista, hankalista raskaus ajoista, kahden lapsen syntymästä, esikoisen syntymään liittyvistä ongelmista, koliikista, valvotuista öistä, väsymyksestä, riidoista, raha vaikeuksista ja monista muista ongelmista. Silti me olemme yhä yhdessä jakamassa tämän kaiken ja se on varmasti vaatinut rakkauden lisäksi myös vahvaa tahtoa ja halua olla edelleen yhdessä vastoinkäymisistä huolimatta. 

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Linnanmäki, Rakkaus, Parisuhde, Hääpäivä, Onnellisuus, Seurustelu, Avioliitto, Tahdon
Ensitreffit lintsillä v. 2000

Tavatessamme olimme hirmu nuoria. Esimmäisen kerran etä seurustellessamme olimme vielä 14 - 15 vuotiaita, silloin oli vuosi 1999 - 2000 Välimatka oli kuitenkin liian pitkä (Helsinki - Lappeenranta), joten seurustelu tuolloin kariutui. 2002 Aloitimme seurustelun uudelleen ja ihan kunnolla, koska opiskelin Järvenpäässä ja näkeminen lähes päivittäin oli helpompaa. Tuosta saakka olemme olleet yhdessä. Olemme kasvaneet nuoruus vuosistamme saakka yhdessä. En osaisi kuvitella elämää ilman M:ää. Yli puolet ellämästäni olemme tunteneet ja olleet yhdessä. Yhdessä olemme opetelleet aikuisuuden kiemuroita, yhdessä asumista, matkustamista. Olemme kasvaneet yhdessä ihmisinä. Olemme kasvaneet kahdesta nuoresta, kahdeksi aikuiseksi, aviopariksi ja lopulta neljän hengen perheeksi. Yhdessä olemme kokeneet niin paljon, että toivon että tahtomme riittää ja voimme vanhoina edelleen olla yhdessä, rakastaa ja tahtoa.

Lapsia emme täksi hääpäiväksi hoitoon saaneet, koska nuha piinaa meidän koko perhettä. Lapset menevät kuitenkin yökylään tässä ihan lähi aikoina ukille ja mummille (tarkkaa aikaa ei ole vielä sovittu, mutta parin viikon sisällä) ja sovimmekin M:n kanssa, että siirrämme  hääpäivän kunnollisen juhlimisen tuohon pieneen lapsettomaan loma hetkeen. Tämä on muuten ensimmäinen kerta, kun lapset menevät hoitoon yöksi ja saamme olla ihan kaksin. Odotammekin tätä jo ihan innoissamme, koska onhan se nyt vain ihan ihanaa olla kerrankin ihan vain kahdestaan. Tänään me kuitenkin juhlistamme jo vähän yhteistä yhdeksän vuoden taivaltamme avioparina. Aamulla söimme koko perhe yhdessä aamubrunssin ja illalla kun lapset menevät nukkumaan vietämme aikaa yhdessä syömällä mansikoita ja jäätelöä. Katsomme myös varmaan jotakin hyvää sarjaa yhdessä vieretysten sohvalla.

Ensi vuonna vietämme jo kymmenettä hääpäivää, jota toivottavasti juhlimme jossakin kaukana lämpimässä, tai näin olemme ainakin suunnitelleet tekevämme. 

Tänäkin kesänä monet parit menevät naimisiin ja tahtovat. Toivotan teille kaikille pitkää ja onnellista avioliittoa, rakkautta ja tahtoa niin myötä kuin vastoinkäymisissä. Teille haluan sanoa, että aina se tahtominen ei ole helppoa, joskus jopa jo ihan mahdotonta, mutta liian helpolla ei kannata luovuttaa.

Minä tahdon ja rakastan, hyvää hääpäivää rakas!

5/24/2017

Meidän kotona Vol. 2 - Olohuone


Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Tauluhylly Ikea, Valokuvakehys Ikea, Diy taulut,
Taulukehykset ja tauluhylly on ostettu Ikeasta. Taulut ja valokuvat olivat esillä jo edellisessä kodissa, taulut on tehty itse. Maljakko on löytö kirpputorilta, oksa maljakossa omalta pihalta, ja patsas tuotu matkamuistona Ruotsista.

Muutama postaus sitten kerroin aloittavani blogissa uuden postaus sarjan Meidän kotona Vol 2. Tässä tulee sarjan ensimmäinen osa, jossa esittelen kotimme olohuoneen. suurimman osan kotona viettämästämme ajasta olemme olohuoneessa, joten sen sisustamiseen ja viihtyisäksi tekemiseen on kodissamme tällä hetkellä panostettu eniten. 

Pidän huonekaluissa suorista linjoista, enkä voisi kuvitella kotiini esimerkiksi rokokoo huonekaluja. Pidän siitä että kotona ei räisky kaikki sateenkaaren värit kerralla, vaan käytössä on aina jokunen sisustusväri. Täysin valkoisessa tai musta-valkoisessa kodissakaan en viihtyisi, vaan ripaus jotain väriä luo mielestäni kodikkuutta. Luokittelisin oman sisustustyylini modernin ja skandinaavisen sisustuksen välimastoon. Sisustuksessa pidän siitä, että kodissa näkyy uusi ja vanha rinta rinnan. Näin olenkin  yrittänyt kotiamme ja olohuonettamme sisustaa.

Suurin osa olohuoneemme kalusteista on samoja kuin edellisessä asunnossamme, mutta uusiakin juttuja on tänne tietenkin hankittu. Meillä oli myös varastossa muutamia huonekaluja odottamassa uudelleen käyttöön pääsyä. Uuden asuntomme sisustamiseen emme ole rahallisesti voineet käyttää huimia summia, koska itse olen ollut koko tämän ajan lasten kanssa kotona aluksi hoitovapaalla ja nyt äitiys- ja vanhempainvapaalla. Tämän vuoksi olemmekin suosineet aika paljon kirpputoreja, Tori.fitä ja Ikeaa.

Tätä kotia varten hankimme olohuoneeseemme uutena isomman maton (Ikean Ristinge), olohuoneen tv-tasoon lisää pituutta (Ikea Bestå), seinäkaapit (Ikea Eket) ja tauluhyllyt (Ikea), olohuoneen kattovalaisimen (Claes ohlsson North Light Mix & Mach Lampunritilä ja lampunpidike kangaspäällysteisellä johdolla), musta-valkoiset fleecehuovat (Helmi kirpputorin Ekopuodista)

Varastosta käyttöön pääsi musta ikean rahi, joka odotteli käyttöön pääsyä useamman vuoden. Rahi oli edellisessä asunnossa hetken käytössä, mutta sisustuksen muuttuessa päätyi odottelemaan uudelleen käyttöönottoa varastoon. Edellisestä kodista olohuoneeseemme päätyi käyttöön: sohva (Ikean Lillberg), olohuoneen pöytä (itse tehty),  nuojatuoli (ystävältä saatu ja itse päällystetty), musta kaappi (kirpputori löytö), jalkalamppu (kirpputori löytö), täyspuinen vaalea penkki (kirpputorilta ostettu, mutta uusi ja käyttämätön, käsityötä) ja Tupla kupla valaisin.

Olohuoneen seinälle teimme M:n kanssa kankaasta ja styrox levystä taulun. Tarkoitus olisi kehitellä taulun tilalle vielä jotain muuta ajan kuluessa, mutta tällä hetkellä Finlaysonin Puuska niminen kangas tuo pirteyttä ja väriä muuten aika valko - mustaan sisustukseen. Olohuoneemme koriste-esineet, tekstiilit ja taulut / valokuvat vaihtelevat ajoittain ja suurin osa niistä on ollut käytössä jo edellisessä kodissamme. Olohuoneemme televisiotason päällystä koristaa kuva Aunosta ja minusta mustissa kehyksissä, mutta kehyksiin olisi tarkoitus lähiaikoina vaihtaa kuva Helmistä ja Aunosta. Televisiotason päällä on myös Pentikin Loiste Kyntelikkö ja musta teräksinen kynttilälyhty (ostettu Järvenpään Kukkatalosta). Mustan kirpputorilta löytämäni kaapin päällä on Tupla Kupla valaisin ja kynttilöitä kirpputorilta ostetulla pyöreällä tarjottimella.

Saimme M:n siskolta M:n äidin suvussa olleen puisen keinuhevosen ja totesimme sen sopivan hyvin olohuoneemme tyyliin. Keinuhevonen on täyspuinen, lakattu, suoralinjainen, vanha ja tukeva. Auno ihastui keinuhevoseen nopeasti ja pitää sillä keinumisesta. Keinun alkuperästä ei ole paljon tietoa, mutta se on ollut monen M:n suvun lapsen leikeissä mukana jo monia vuosia ennen meille päätymistään. 

Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin tässä muutama kuva olohuoneestamme.

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Lillberg sohva, Finlayson Puuska, Ikea Ristinge, Marimekko pienet kivet, Clas Ohlson North Light Mix & Mach, Aalto vati,

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Lillberg sohva, Finlayson Puuska, Ikea Ristinge, Tupla Kupla valaisin, Aalto vati, Pienet kivet Marimekko, Ikea Lappljung Ruta tyynynpäälinen, Kastehelmi tuikku,

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Ikea Ristinge villamatto, Aalto vati, Ikea Lappljung Ruta tyynynpäälinen, kastehelmi tuikku, Clas Ohlson  North Light Mix & Mach lampunritilä, Tupla Kupla valaisin, Ikea Bestå, Ikea Eket, Pentik Loiste kynttelikkö,,

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Tupla Kupla valaisin, Marimekko Pienet kivat tyynynpäälinen, Lampaantalja Ikea, Ikea Ristinge villamatto,

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Finlayson Puuska, Marimekko Pienet Kivet tyynynpäälinen, Aalto vati Iittala, Kastehelmi tuikku Iittala,

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi,  Kuva Hanna Poikkilehto, Valokuvakehys Ikea, Tauluhylly Ikea, Taulu Diy,

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Marimekko Pienet Kivet tyynynpäälinen, Aalto teräsvati Iittala, Kastehelmi tuikku Iittala,


Olohuoneen malli on sisustuksellisesti hankala, koska yhtään ehjää seinää ei ole käytettävissä. Seinänpätkä jossa sohva on katkeaa eteisen käytävään ja viereisellä seinällä on ikkuna. Vastakkaisella seinällä on isot ikkunat ja seinä jatkuu keittiöön saakka.  Neljättä seinää ei ole, koska olohuone jatkuu keittiöön ja neljännellä seinällä on siis keittiön kaapit. Tila on L kirjaimen muotoinen, josta pitkä osa on olohuonetta ja toinen osa keittiötä. Olohuoneen sisustaminen onkin monesti aiheuttanut päänvaivaa ja sisustamisessa on joutunut tekemään kompromisseja.

Meidän kodin sisustus elää koko ajan, joten olohuoneeseen on piensisustamisen / koristelujen osalta tullut jo pieniä muutoksia näiden kuvien ottamisen jälkeen. Muutoksia piensisustamisessa on tullut mm. sohvapöydän asetelmaan ja mustan lipaston päälle.
 
Tällainen on meidän olohuoneemme jossa oleskelemme, leikimme, nauramme, lepäämme, katsomme televisiota, syömme, nautimme, itkemme, sotkemme, kääriydymme vilttiin kylki toisen kyljessä kiinni, rakastamme, elämme ja  jonka sisustus on aina kesken. Eihän sisustukseen hurahtanut ja sitä harrastuksenaan pitävä voi sanoa koskaan, että nyt kaikki on valmista.

Mitäs pidätte kotimme olohuoneesta?


xx

Hanna


Sinua voi kiinnostaa myös seuraavat postaukset:*

Meidän kotona: Olohuone 
Asunnon myynti ja itse tehdyt DIY taulut Ohje olohuoneen itsetehtyihin sisustustauluihin.
Isänpäivän viettoa, helppo norsutaulu DIY  Olohuoneessamme kehyksissä olevaan norsutauluun ohje löytyy tämän postauksen takaa!
Mun koti ei oo täällä, vai onko kuitenkin? 



* Linkit lisätty postauksen julkaisemisen jälkeen.

5/12/2017

Aunon 3v Postimies Pate syntymäpäivät


Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Syntymäpäivät, Taapero, Leivonta, Juhlat, Syntymäpäiväjuhlat


Aunon 3v syntymäpäivistä on kulunut nyt jo useampi viikko, joten nyt onkin viimeistään aika kertoa millaiset syntymäpäivät meidän ihana syntymäpäiväsankari oikein saikaan. Syntymäpäiviä vietimme kahdessa osassa, toiset kotona ja toiset mummilassa. Kerron tässä postauksessa kuitenkin vain syntymäpäiväjuhlista, jotka itse järjestimme kotonamme.

Olen yrittänyt ottaa lasten syntymäpäiväjuhliin teeman jostakin, josta syntymäpäivä sankari pitää. Auno tykkää tosi paljon Postimies Pate tv sarjasta, joten meillä vietettiin Postimies Pate teemaisia syntymäpäiviä.

Syntymäpäivät itsessään olivat hauskat ja rennot juhlat, mutta niiden valmistelussa ei kaikki mennytkään ihan niinkuin strömssössä. Nimittäin kakku tuotti suurta päänvaivaa, koska olin tietenkin päättänyt tehdä kerrankin jotain sellaista, jota en ollut koskaan aiemmin tehnyt. Pitäähän sitä elämässä olla aina vähän haastetta. Päätin tehdä kakun päälle kuorrutteen sokerimassasta kermavaahdon sijaan ja kakun väleihin tuli täytteeksi vanilja mousse ja mansikka mousse mansikkapyreen ja kermavaandon sijaan. Täytteet onnistuivat ihan ok, mutta kakun kuorrutus meinaasi aluksi epäonnistua täysin. Ensimmäinen sokerimassa oli liian kuivaa, joten se halkeili ja jäi ihan karsean näköisesti kakun päälle. Yritin tätä sitten korjata toisella sokerimassalla, mutta sekin epäonnistui. Vasta kolmas sokerimassa yritys onnistui ja kakku sai lopulta päällisen. Muutama tuskanhiki karpalo siis koreili otsallani kuorruttaessa kakkua juhlia edeltävänä yönä, kun epäonnistumiset seurasivat toisiaan. Juhlapäivän aamuna lähdin sitten ostamaan kaupasta sitä viimeistä sokerimassa satsia, jolloin meidän auto jätti minut tielle. Hetken siinä kirottuani kävelin kotiin hakemaan toisen auton ja kurvasin kaupan kautta kotiin kokeilemaan, josko kolmas kerta sokerimassa kuorrutetta toden sanoisi. Lopulta kakusta tuli mielestäni tosi hieno ja kyllähän se ihan hyvältä maistuikin.  

Kakun koristelussa käytin siis sokerimassaa. Kakun päällä koristeena olivat tietenkin punainen kynttilä numerolla 3, Postimies Pate Figuuri, Postimies Paten auto, posti paketteja ja Jessi kissa figuuri. Kakku oli pääosin kuorrutettu valkoisella sokerimassalla ja kakun päällä oli mustasta sokeri massasta tie, jota reunusti valkosipuli puristimella tehdyt nurmikko tupsut. Kakun alareunaa kiersi vihreä sokerimassa kaistale, jonka leikkasin pizzaleikkurilla oikeaan leveyteensä ennen kakkuun laittoa.

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Syntymäpäiväjuhlat, Postimies Pate, Kakku, Leivonta, Juhlat

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Syntymäpäiväjuhlat, Postimies Pate, Leivonta, Kakku, Juhlat

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Syntymäpäiväjuhlat, Postimies Pate, Juhlat, Kakku, Leivonta

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Syntymäpäiväjuhlat, Postimies Pate, Juhlat, Kakku, Leivonta


Kakun lisäksi tarjolla oli pieniä pizzoja, coctail piirakoita, tuorejuustoja, popcornia, suklaa pipareita, vaahtokarkkeja ja tuorejuusto hyrriä. Juomana tarjosimme mehukattiboolia, kahvia ja teetä. Osa tarjottavista oli gluteenittoomia. Tarjolla olevat herkut valitsimme sen mukaan mistä päivänsankari pitää, koska eihän kukaan halua syntymäpäivillään syödä sellaista mistä ei pidä.

Juhlavieraita oli kutsuttu lähemmäs 30 henkeä, mutta suurin osa perui tulonsa sairastumisten takia. Paikalle päässeiden juhlavireraiden kanssa meillä oli kuitenkin hauskat juhlat. Kaikkien  vieraiden kanssa kerkesi jutella ja tunnelma oli mukavan rento. Päivänsankari sai paljon lahjoja, joista tykkäsi kovasti. Meistä aikuisista oli ihana nähdä sukulaisia ja ystäviä ja vaihtaa kuulumisia.

Juhlien teemavärit olivat punainen, sininen ja keltainen, jotka valittiin tietenkin Postimies Pate piirretystä. Koristelut olivat suhteellisen hillityt. Ikkunoita koristi punainen viirinauha ja ilmapallot olivat teemaväreissä, samoin kuin kertakäyttö astiat ja servetit. Tarjoilupöydällä oli Aunon kastekynttilä ja maljakossa pihaltamme otettuja tuijan oksia.

Syntymäpäiviä varten askartelimme M:n kanssa Postimies Pate Photo booth auton, jossa halukkaat juhlavieraat saivat kuvauttaa itsensä. Tästä tuli oikea syntymäpäivien hitti, kun päivänsankari ja pikku juhlavieraat leikkivät autoleikkiä.

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Photo Both, Postimies Pate, Taapero, Syntymäpäiväjuhlat, Lapsi,

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Syntymäpäiväjuhlat, Taapero, Leivonta, Postimies Pate, Photo Both,

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto,  Syntymäpäiväjuhlat, Taapero, Lapsi, Lahja, Juhlat,

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Syntymäpäiväjuhlat, Lapsi, Taapero, Lahja, Juhlat,

Päivänsankarilla oli hauskaa, juhlat olivat onnistuneet ja kakku oli hyvää. Tällaiset olivat meidän Aunon tämänkertaiset syntymäpäiväjuhlat. Katsotaan että mitä hauskaa me keksitään ensi vuonna. 

xx

Hanna

5/07/2017

Mun koti ei oo täällä, vai onko kuitenkin?


Saippuakuplia olohuoneessa- blogi. Koti, Olohuone, Sisustaminen, Kastehelmi tuikku, Aalto vati, Marimekko, Pienet kivet tyynynpääliset,

Blogini lukijat jotka ovat olleet matkassani pidempään varmasti muistavat meidän muuttaneen uuteen kotiin viime vuoden huhtikuussa. Nyt elämme toukokuuta, joten muutosta on kulunut aikaa muutamaa viikkoa päälle vuosi. Lähes koko tämän vuoden ajan olen jotenkin haikaillut vanhan kotimme perään ja surrut sen menetystä. Päässäni on moneen kertaan soinut biisi mun koti ei oo täällä. Tämä on ollut myös syy siihen, että blogiini ei ole tullut juurikaan kotiimme liittyviä postauksia. En vain ole tiennyt että mitä tästä paskasta (tosi usein tämän vuoden aikana kodistamme käyttämäni ilmaisu) nyt voisin sitten kertoa. 

Vasta nyt kuluvan kevään ja viimeisimpien kuukausien aikana ajatukset ovat pikkuhiljaa kääntyneet siihen suuntaan, että tämä asunto on meidän koti oikeasti. Vasta nyt minusta alkaa tuntua siltä, että olen vihdoinkin tullut kotiin. Tämä prosessi vei lähes vuoden. En tiedä johtuuko se raskaus hormoneista, vuodelevosta, lyhyen ajan sisällä tulleista monista isoista muutoksista, vai mistä, mutta henkisesti tämä muutto oli tosi raskas. Jätin taakseni kauniin, meidän itse remontoiman kodin ja muutin asuntoon, jossa kädenjälkeni ei näy juuri missään. Muutenkaan tämän vuoden aikana paukut ei ole riittänyt tämän asunnon laittamiseen ja paljon keskeneräisiä projekteja roikkuu siellä ja täällä. Seiniä kyllä maalasimme ennen muuttoa, mutta siihen se on jäänytkin. Kuitenkin ajan kuluessa ja kun olen vihdoin päässyt tätä sisustamaan, niin tämä on alkanut pikkuhiljaa tuntua kodilta. 

Kun ostimme edellisen kotimme, niin se tuntui kodilta samantien kaikkine vikoineen. Tämä asunto ei tuntunut. Olenkin vuoden aikana kironnut tämän asunnon varmaan tuhanteen kertaan alimpaan helvettiin kaikkine vikoineen. Minua on ärsyttänyt asunnon kaksi kerroksisuus, joka näin pikkulapsi perheessä aiheuttaa omat harminsa. Suurimmat ärsytyykset minussa on aiheuttanut asuntomme keittiö, joka on edellisen asunnon Puustellin hienoon keittiöön verrattuna ihan surkea. Myöskin asunnon rumat portaat käyvät eteisessä silmään, samoin, kuin ruskeat lattialistat. 

Lähes koko vuoden aikana en jotenkin ole osannut nähdä tämän asunnon positiivisia puolia, vaikka kyllähän niitäkin on paljon. Vasta nyt muutaman kuukauden aikana olen pikkuhiljaa orientoitunut siihen, että kyllä tästä varmasti ihan kiva koti tulee. Vielä se vaatii tekemistä, mutta pikkuhiljaa usko siihen on löytynyt, että tästä tulee vielä ihan kiva koti meidän perheelle. Muutamia juttuja tänne ajan saatossa kuitenkin haluan, kuten paremman keittiön, takan, maalatut portaat ja valkoiset lattialistat. Nämä kaikki ovat siis haaveissa, toiset pidemmän tähtäimen suunnitelmissa ja toiset helpommin ja vähemmällä rahalla toteutettavissa. Nyt kesän aikana toivoisin, että saisimme maalattua ne eteisen portaat ja sisustettua työhuonetta, lastenhuonetta ja parveketta.

Tällä hetkellä on vielä ihan turha haaveilla isosta keittiö remontista ja takasta, koska ne ovat niin kalliita hankintoja, ettei meillä ole niihin tässä elämäntilanteessa varaa. Aloitetaan siis halvemmista projekteista ja sisustamisesta, kyllä niilläkin saa  jo paljon aikaan. Keittiötä aion tuunata kivemman näköiseksi vähän pienemmällä budjetilla, kunhan olen ensin suunnitellut ja ratkaissut muutaman pikku pulman asiaan liittyen.

Sisustamisella olen kuitenkin jo saanut joitakin huoneita ihan mukaviksi ja viihtyisiksi, joten pikkuhiljaa alkaa olla aika esitellä meidän uutta kotia täällä bloginkin puolella. Tästä onkin hyvä aloittaa postaus sarja  Meidän Kotona Vol. 2. Näissä postauksissa aion esitellä kotiamme huone huoneelta, pikkuhiljaa. Vielä täällä on paljon sisustamista ja laittamista, mutta asiat etenevät, niinkuin ne pikkulapsi perheessä usein taitavat edetä, nimittäin aika hitaasti. Tulevaisuudessa siis sisustus teemat, jotka ovat olleet pahasti paitsiossa ja vauva, perhe jne, postausten varjossa, palaavat takaisin blogiin. Jeah, tästä se taas lähtee. Rakkaus tuunaamiseen, kotiin ja sisustamiseen.


Olen vihdoinkin tullut kotiin.


Saippuakuplia olohuoneessa- blogi. Diy Light Box Sign, Koti


Muita aiheeseen liittyviä blogi postauksia, jotka voivat kiinnostaa sinua löydät näiden linkkien takaa:



xx

Hanna