11/15/2016

Baby - Vac vauvojen ja taaperoiden nenäimuri - helpotus vauvan nuhaan



Niinhän siinä sitten kävi, että meillekin tuli vierailemaan flunssa. Minä ja vauva ollaan oltu tässä jo päälle viikon verran kunnon flunssassa ja kolmen kuukauden ikäisellä vauvallahan se ei ole mikään ihan kiva juttu. Vauva rohisee, yskii, aivastelee ja on selkeästi ollut kipeänä. Yleis vointi vauvalla on kuitenkin ollut hyvä ja hän on ollut pirtsakan oloinen, joten suurempaa, ylitsevuotavaa huolta en yhtä yötä luukuunottamatta ole kantanut.  Ikäväähän se kuitenkin on kun pieni sairastaa ja aiheuttaa kyllä minussa tämä flunssa pieniä huolen hetkiä. Ensimmäisenä yönä nimittäin mietin, että pitääköhän meidän lähteä käymään näytillä kunnon lääkärillä ja pelkäsin että vauva tukehtuu. Näin siis vietin yhden unettoman yön, kun en osannut nukahtaa, koska aloin pelätä vauvan tukehtumista. Flunssa selkeästi vaikeuttaa myös syömistä, koska vauvan nenä on tukossa ja räkäinen ja rintaa imiessähän ilma pitäisi hengittää sisään nenän kautta. 

Noh, monen ystäväni suosituksesta, joiden vauvoja on hoidettu lastenklinikalla flunssan takia päätin hankkia meille Baby- Vac nimisen nenäimurin, joka on kyllä loistava tuote. Tätä laitetta lastenklinikalta on näille kaikille perheille suositeltu vauvan olon helpottamiseksi ja rään irroittamiseksi nenästä. Nenäimurista ja nenä friidasta ei voi edes puhua samana päivänä, kun tuo imuri on ihan ylivoimaisesti parempi. Kyllä lähtee räkä rööreistä, kun tuolla laitteella sen nenän tyhjentää. Lapsi on selkeästi tyytyväinen ja syöminen onnistuu paremmin, eikä äidin tarvitse viettää unettomia öitä vauvan tukehtumisen pelossa. Suosittelenkin tätä  imuria kaikille lapsiperheille, omaamme olemme olleet ihan super tyytyväisiä.

Imurin  käyttöikäkin on suhteellisen pitkä, koska se käy vastasyntyneestä kuusivuotiaaseen asti. Siinä ajassa kerkeää kyllä monet flunssat sairastaa ja imuri varmasti maksaa itsensä takaisin. Hinta imurilla oli siinä kolmen kympin pintaa, joten mistään ihan kauhean hintavasta sijoituksesta ei siis ole kysymys.  Päätin kirjoittaa tästä blogiini, koska yllättävän moni lapsellinen ystäväni ei ole tästä mahdollisuudesta koskaan kuullutkaan ja kun tämä nyt vain sattuu olemaan tosi hyvä apu flunssaisen lapsen olon helpottamiseksi. Me ostimme oman Baby - Vac nenäimurimme yliopiston apteekista.

Baby-Vac nenäimurin verkkosivuilla imurista kerrotaan seuraavaa:

Baby-Vac Nenäimuri on kansainvälisesti myyty tuote, joka kehitettiin Unkarissa vuonna 1995. Sittemmin nenäimuri on levinnyt maailmanlaajuisesti Amerikkaa myöten ja vihdoin se on saatu myös Suomeen. Tuote on voittanut Vuoden Paras Tuote palkinnon Kanadassa vuosina 2005-2007 (Quality of life omnimedia).
 Baby-Vac Nenäimuria käytetään pölynimurin avulla ja tämä tuntuu lapsesta samalta kuin hän niistäisi voimakkaasti. Nuhainen lapsi saa avun muutamassa sekunnissa ja pystyy hengittämään, syömään ja nukkumaan paremmin. Baby-Vac Nenäimuri on kuluttajamarkkinoiden nopein ja tehokkain, mutta kuitenkin turvallinen kotikäyttöinen laite nuhaisen lapsen liman poistamiseen. Baby-Vac Nenäimuri sopii käytettäväksi 0-6 vuotiaille lapsille. Baby-Vac Nenäimuri täyttää turvallisuus- ja hygieniavaatimukset. Tuote on CE-merkitty.(www.nenaimuri.fi)


Baby- Vac nenäimurista ja sen hankkimisesta voit lukea lisää Baby -Vac nenäimurin nettisivuilta.

Tämä ei ole maksettu, eikä yhteistyö postaus vaan ihan omaan kokemukseen perustuva hyvän tuotteen hehkutus.

11/13/2016

Isänpäivän viettoa, helppo norsu taulu Diy



Tänään monissa kodeissa on juhlittu isää, niin meilläkin. Meillä iskä sai lahjaksi itse tekemämme hienon kortin, suklaata, erikoiskahvia ja hienon parkkimittarin, jossa lukee isä parkissa. Kortissa on Pikku V:n ja vauvan käden jäljet joista tein pienet norsut. Yhdessä sitten Pikku V:n kanssa liimasimme paperin, jossa käden jäljet olivat kartongille. On kyllä mukavaa, kun Pikku V on jo sen verran iso, että voidaan jo vähän askarrella yhdessä.

Meillä iskä sai myös hienon aamiaisen, jossa tarjolla oli mm. munakokkelia, kaksia erilaisia nakkeja, coctail piirakoita, leikkelettä, tomaattia, kurkkua, appelsiinia, erilaisia juustoja, viinirypäleitä, piparia homejuustolla, mustikka piirakkaa ja toska kakkua. Juomana oli tietenkin kahvia, teetä, Bonne mehua ja maitoa. Aamupalan (kokkelit, nakit, lihapullat, appelsiinin siivut, kattaminen, jälkiruoka pöytä jne.) teko kahden kirkuvan ja kiukkuavan lapsen kanssa vei kyllä useamman tunnin aikaa, koska sen tekemisen aikana oli myös 4 kakkavaipan vaihtoa ja yhden vauvan syöttö hetki. Vauva huuti välillä sitterissä ja Pikku V sääti kaikkea muuta. Välillä kyllä hermon päälle ottaa, kun molemmat huutaa ja kärttyää, kun jotain yrittää tehdä. Mutta kyllä se aamupala valmistui ja hyvää oli. Ainut juttu mikä vähän hetken harmitti oli se, että eilen ostamani esipaistettu patonki olikin homeessa, vaikka päiväystä oli vielä useamman kuukautta jäljellä. Siinä sitten pohdin, että mitäs nyt, mutta tilanteen pelasti pakkasessa olleet coctail piirakat. Patongin sijasta söimmekin sitten niitä.

Päivän ohjelmaksi kehitin pienen askartelu tuokion. Halusin nimittäin jalostaa pidemmälle tuota ideaa kämmenen kuvista paperilla, niinpä teimme kädenjälki norsu taideteoksen koko perheen kanssa yhdessä. Painoimme kaikki kädenjälkemme paperille.

 Kädenjälki norsu taideteos (Diy)

Vaikeusaste: Helppo, joten sopii myös perheen pienimpien kanssa tehtäväksi.

Tarvikkeet: Kartonkia tai paperia, Vesivärit, pensseli, musta tussi ja tarvittaessa sakset ja valokuva teippiä.

Ensin maalasimme kätemme vesivärillä ja painoimme kätemme paperiin. Tässä kannattaa ottaa huomioon perheenjäsenten käsien koko, koska meillä paperi oli liian pieni, joten kaikkien kädenjäljet eivät mahtuneet samalle paperille. Kun kädenjäljet olivat kuivuneet tein kädenjäljistä tussilla piirtämällä norsuja. Piirsin norsuille korvat, hännät, suut ja jalkoihin kynnet. Koska kaikkien kädenjäljet eivät mahtuneet samalle paperille, niin leikkasin ne irti ja sommittelin ne niin, että ne saatiin mahtumaan yhdelle A4 kokoiselle paperille. Tämän jälkeen laitoin valokuva teipin palasilla kädenjälki norsut paperiin kiinni. Lopuksi kehystimme yhdessä tekemämme taideteoksen ja laitoimme sen hyllylle koristamaan kotiamme.  

Ajatuksena tässä oli se, että tekisimme kotiimme jotain yhdessä, jotakin niin helppoa, että jokainen perheenjäsen voi sen tekemiseen osallistua. Niinpä tämä oli hauska pikku puuhastelu ja sen tulosta voimme ihailla kotonamme. Me teimme sen yhdessä ja se on just hyvä, meidän hieno perhe!
 
Kädenjälki norsu taulu


Päivän kohokohta oli  tietenkin kahvit marianne kääretortun, suklaa suukkojen ja muiden herkkujen kera. Tällä kertaa kääretorttu ei valitettavasti ollut oma tekemä, vaan kaupasta ostettu, mutta ajoi asiansa. Paukut ei vain riittänyt leipomiseen. Hyvää oli kuitenkin.

Tämä isänpäivä oli miehelleni ensimmäinen kahden lapsen isänä, joten pitihän sitä nyt vähän juhlistaa hyvällä aamupalalla ja yhteisellä ajanvietteellä. Hauska isänpäivä on nyt takana ja nyt on hyvä fiilis.

Tässä vähän kuva materiaalia meidän isänpäivästä:

 
Pikku V vei iskälle lahjan aamulla sänkyyn.


M puhaltaa kynttilät. 2 lasta ja 2 kynttilää

Isänpäivä kortti

Lahjukset




 
Onnea kaikille isille, eli hyvää Isänpäivää 2016!

Vauvan tuoksuisia kuulumisia


Pikku neitonen alle viikon vanhana


Blogi on elänyt hiljaiseloa ja usean kuukauden ajan, melkeinpä koko loppu raskaudesta saakka. Nyt kuitenkin haluan katkaista tämän pitkäksi venyneen tauon. Nimittäin lopettamassa blogin pitämistä en ole, mutta väsymys ja ajan puuten on vienyt voimat bloggaamiselta. Mutta nyt kerron sen, mitä minun on pitänyt kertoa täällä jo kolme kuukautta sitten.

Maha rv 36

Olemme eläneet vauva kuplassa. Synnytys käynnistyi rv 38+5, eli täysille viikoille päästiin vuodelevosta huolimatta ja meidän suloinen pieni prinsessamme näki päivänvalon 8. elokuuta Naistenklinikalla. Stretegiset mitat neidillä olivat 2605g ja 47cm. Synnytys meni todella hyvin ja tyttö syntyi hyvä vointisena 9 pisteen prinsessana. Minäkin voin todella hyvin heti synnytyksen jälkeen verrattuna Pikku V:n syntymään. Sairaalassa olimme 5 päivää, koska neitosen sokeri arvoja tarkkailtiin sen raskausdiabeetekseni vuoksi, mutta arvot olivat hyviä ja ongelmia ei sen puolesta tullut. Imetyskin lähti alku vaikeuksien jälkeen lopulta ihan hyvin käyntiin, joten tällä hetkellä mennään ihan täysimetyksellä. Nyt neitonen on muutamaa päivää päälle 3 kuukautta vanha. Hän osaa jo hymyillä ja on hyvin kiinnostunut ympäröivästä maailmasta. Hän on Ihana! On ihana seurata, kuinka hän kasvaa ja oppii uusia juttuja. 


Olen niin kiitollinen siitä miten kaikki on mennyt raskaudessa, synnytyksessä ja vauvan ensimmäisinä kuukausina niin eri tavalla, kuin viimeeksi. Vaikka jouduinkin loppu raskaudesta vuodelepoon, niin kaikki meni lopulta kuitenkin hirmu hyvin. Vauva syntyi elävänä ilman komplikaatioita ja sain hänet heti syliini. Imetys onnistui ja koliikkia ei tullut. Tämä tuntuu melkein kuin olisi voittanut pääpalkinnon lotossa. Näinkö niillä muilla äideillä onkin mennyt, kenellä on kaikki mennyt hyvin. Wau, ompa ollut hieno kokemus.

Elämä neljän hengen perheenä on lähtenyt pääosin ihan hyvin käyntiin, mutta olen itse tällä hetkellä jotenkin todella väsynyt. Yöt ovat olleet jo raskaus ajalta aika rikkonaisia ja rikkonaiset yöt vain jatkuvat, se väsyttää. Pitää kuitenki olla hyvin onnellinen siitä, että Pikku V:llä ollut rankka koliikki ei toistunut tämän vauvan kohdalla. Kyllä neitonen itkeskelee ja öisin syö ja valvoskelee, mutta ei kuitenkaan huuda 24/7, niinkuin veljensä teki ensimmäiset kuukaudet. Rankkaa tästä tekee se, että nyt lapsia on kaksi ja univajetta ei pysty paikkaamaan edes päivällä, koska pikku  V ei tietenkään nuku kuin lyhyet päiväunet. Vaikka vauva nukkuisi päivisin, niin Pikku V ei nuku, joten omista päiväunista voi vain haaveilla.

Pikku V on kasvanut iso veljen rooliin ihan hyvin. Minua kohtaan hän oli vauvan syntymän jälkeen aluksi tosi karu, minä en kelvannut mihinkään ja minua lyötiin, purtiin jne, mutta vauvaa kohtaan hän on ollut tosi nätisti. Mustasukkaisuutta osoitettiin onneksi siis vain äidille, mikä oli parempi, kuin että vauva olisi ottanut osumaa. Muita kuulumisia pikku V:llä on, että hänen ensimmäiset sanansa ovat Hau hau ja auto. Kävimme M:n kanssa sellaisella tukiviittomis ja kuvat kurssilla ja nyt niitä viittomia pitäisi yrittää Pikku V:n kanssa opetella, jotta kommunikaatiomme helpottuisi. Pikku V kyllä ymmärtää puhetta todella hyvin, mutta ei itse tuota sitä, joten kaikki hänen kommunikaationsa on fyysisempää sorttia. Olisi siis hyvä, jos hän oppisi näitä viittomia ja kykenisi niillä kertomaan paremmin asioita. Puhetta siis odottelemme edelleen ja toivon kovasti, että se puhe sieltä lähtee tulemaan.

Tulevissa postauksissa voisin kertoilla lisää loppu raskaudesta, synnytyksestä ja tämän hetkisestä arjestamme. Pikkuhiljaa voisin myös esitellä tämän kotimme, koska sitäkään en ole vielä täällä blogissa tehnyt. Minulla on ollut jotenkin kamalat sopeutumis vaikeudet tähän asuntoon ja olen kyllä kipuillut kovin sen kanssa, että tulenko ikinä viihtymään tässä kodissa, mutta kai se tässä ajan kanssa on helpottanut. Nyt muutaman viikon ajan olemme laittaneet täällä vähän paikkoja kuntoon ja olen jopa päässyt sisustamaan, niin kyllä se pieni kodikkuuskin on alkanut tänne hiipiä. Pitkään tämän on kyllä vienyt, koska olemme asuneet tässä jo päälle puoli vuotta ja vasta nyt tämä alkaa tuntumaan enemmän kodilta. Paljonhan täällä on vielä laittamista ja sellaista jonka haluaisin muutta, mutta tämä on hyvä alku ja edistystä. 

Pitäisi miettiä myös sitä, että millähän nimellä tulen tätä meidän neitiä täällä blogissa kutsumaan. Neiti on saanut kyllä nimensä ja ristiäiset on pidetty, mutta oikealla nimellään en häntä tule täällä kutsumaan. 

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin.