7/19/2017

Vaneri sänky - matalampi sänky lapsiperheeseen


Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, kuva: Hanna Poikkilehto, Vaneri sänky, Makuuhuone, Sänky, DIY, Sisustus, Kodin sisustus, Ikea, Granit,

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, kuva: Hanna Poikkilehto, Vaneri sänky, Makuuhuone, Sänky, DIY, Sisustus, Kodin sisustus, Granit, Vaneri laatikko, Ikea,


Edellisessä postauksessa kerroin, että hankimme makuuhuoneeseemme uuden sängyn. Aiempi sänkymmehän oli aivan liian korkea ja Auno siitä tippuikin kolme kertaa. Tässä postauksessa paljastan millainen sänky meidän makuuhuoneessamme nykyisin on. Linkkin aiempaan postaukseen löydät tämän blogipostauksen lopusta!

Uusi sänkymme on vanerinen laatikko sänky. Olen pitkään ihastellut vanerista tehtyjä sänkyjä ja miettinyt sellaisen sopivuutta meille. M:llekin olin jo aiemmin näyttänyt kuvia vanerisista sängyistä ja hänkin piti niiden ulkonäöstä.  Tilanteemmehan oli se, että uusi sänky oli hankittava suhteellisen halvalla ja nopealla aikataululla. Päätin ehdottaa M:lle että voisimme rakentaa meille uuden sängyn vanerista. 

Hetken asiaa selviteltyämme ja kuvia katseltuamme totesimme, että vanerinen sänky sopisi hyvin meidän sisustukseemme ja meidän taidoilla sellaisen tekeminenkin onnistuisi varmasti. Myös vanerin edullisuus ja materiaalin ulkonäkö miellyttivät meitä. Eihän meillä olisi varaa ostaa monen sadan euron sänkyä tällä hetkellä mistään, joten vähän halvempi ratkaisu oli keksittävä uuden sängyn saamiseksi. 

Päätimmekin alkaa tuumasta toimeen ja mittasimme vanhan sänkymme uuden sängyn mittoja varten ja minä lähdin Järvenpään Vainion puutavara liikkeeseen tilaamaan meille vaneria mittojen mukaan sahattuna. Sänky tehtiin edellisen sängyn mittojen mukaan, jotta patjoja ei tarvitsisi vaihtaa uusiin. Sängystä tehtiin kuitenkin huomattavasti matalampi ja tällä hetkellä se on niin matala, että lapsi pystyy lähes harppaamaan sen päälle. Tulevaisuudessa jos lapsi pääsee putoamaan sängystä niin pudotus ei ole kovin korkea.

Vainion puutavara liikkeessä oli hyvä, ystävällinen ja nopea palvelu. Saimme vanerilevyn sahattuna mittojen mukaan jo samana päivänä. Menin tilaamaan sängyn materiaaleja klo 12 ja klo 16 ne olivat jo noudettavissa Vainiolta. Sängyn rakentamisessa meni aikaa n. 3 tuntia. Nopeamminkin sängyn olisi saanut tehtyä, mutta kaksi pikku apuria olivat innokkaasti auttamassa sängyn teossa ja lasten kanssahan projekteissa menee aina hieman kauemmin aikaa.

Valitsin Vainolta hieman paksumpaa vaneria, jotta sänky olisi varmasti tukeva, eikä vaneri alkaisi vääntyillä ajan kanssa. Vanerin paksuushan tottakai vaikuttaa hintaan, joten valitsemani vaneri ei ollut se kaikista halvin. Tämä valinta kuitenkin vaikuttaa varmasti ratkaisevasti sängyn kestävyyteen ja tulevaan käyttöikään. Vanerilevy mittojen mukaan sahattuna maksoi Vainiolla 99e, muu puumateriaali ja ruuvit K- raudassa n. 20e. Pohjasäleikkö ja patjat meillä oli valmiiksi, joten ainoastaan rungon materiaalit tulivat maksettavaksi.  Kokonais hinnaksi sängylle tuli n. 120e. Edellisestä sängystä saimme 40e, kun myimme sen Tori.fi:ssä, joten kun tämän edellisen sängyn hinnan miinustaa uuden sängyn kustannuksista, sängyn hinnaksi jäi enää 80 euroa.  

Tulevaisuudessa aiomme hankkia sängyn alle lukittavat kaluste pyörät, joten niiden hinta tulee aikanaan vielä sängyn materiaali kulujen päälle. Jopa lukittavien pyörien kanssa vaneri sängyn korkeus jää matammaksi, kuin mitä edellinen sänkymme oli, joten pyörienkin kanssa sänky sopii edelleen meidän perheelle oikein loistavasti.

Valmiin sängyn ulkonäkö miellyttää vaaleudellaan ja pelkistetyillä muodoillaan meitä molempia perheen aikuisia. Sänky on ollut kokeilussa nyt viikon verran ja se on havaittu tukevaksi ja hyväksi nukkua. 

Miksi vanerinen sänky oli perheemme kannalta hyvä ratkaisu?

  • Suhteellisen halpa hinta
  • Helpohko tehdä
  • Helposti ja nopeasti saatavat materiaalit  
  • Vaneri materiaalina miellyttää silmää
  • Sänky on matala (lähes vain patjojen korkuinen, jolloin lapsi voi vaikka harpata sänkyyn, eikä niin suurta putoamis riskiä ole)
  • Ulkonäkö (vaalea, kaunis, yksinkertainen, selkeälinjainen)
  • Sopii hyvin sisustukseen

Tulevassa postauksessa kerron, kuinka sänky oikein tehtiin, eli  Vanerisänky DIY postausta tulossa. Samoin tulossa lähiaikoina postausta makuuhuoneemme uudesta sisustuksesta, kunhan saan sen valmiiksi. Olkaahan siis kuuolla!


Mitä mieltä olette, eikö uudesta vaneri sängystämme tullutkin hieno?


xx


Hanna


Sinua saattavat kiinnostaa myös nämä blogini postaukset:

Kun lapsi tippuu ja lyö päänsä - neuvoja vanhemmille + Minkä muutoksen lapsen tippuminen sai kotonamme aikaan?  

Ruokapöytä tuunauksia (Keittiöpöytä pinnoitetusta vanerista ja Ikean Lerberg pukkijaloista)

Meidän kotona Vol. 2 - Olohuone  (Nykyisen kotimme olohuone esittelyssä)

Meidän kotona: Olohuone (Edelisen kotimme olohuone esittelyssä)

Meidän kotona: Makuuhuone (Edellisen kotimme makuuhuone esittelyssä)

Meidän kotona: Keittiö (Edellisen kotimme keittiö esittelyssä)


7/17/2017

Kun lapsi tippuu ja lyö päänsä - neuvoja vanhemmille + Minkä muutoksen lapsen tippuminen sai kotonamme aikaan?


Saippaukuplia olohuoneessa - blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Sänky, Ikea, Makuuhuone, kun lapsi tippuu ja lyö päänsä, sisustus,


Heräsimme viime viikolla eräänä aamuna kamalaan jymäykseen ja löysimme Aunon makaamasta sängyn vierestä lattialta. Auno on nyt kolmesti pudonnut meidän sängystämme lattialle ja viime viikolla pudotuksia oli kaksi. VIimeisellä kerralla pudotus oli ilmeisen kova, kun aluksi poikaan ei meinannut saada kontaktia, vaan häntä piti hieman hellästi herätellä. Aunohan oli siis ollut nukkumassa omassa sängyssään, mutta halusi aamulla kömpiä äidin ja isän viereen ja noustessaan sänkyyn putosi. 

Joka kerta, kun lapsi putoaa, tai satuttaa itsensä, niin minun hengitykseni salpautuu, pulssi kohoaa ja hätä lapsen voinnista iskee päälle salamana. Nyt varsinkin, kun Auno ei edes alkanut suoraan pudottuaan itkeä, vaan reaktio putoamiseen tuli vasta paljon myöhemmin sylissä. Tuo aamu alkoi meidän perheessä soitolla Hyvinkään sairaalaan ja jatkui Järvenpään uuden terveyskeskuksen Justin  päivyksessä. Onneksi selvisimme kuitenkin säikähdyksellä. Auno voi loppupäivän ja seuraavan yön ihan hyvin, eikä merkkejä aivotärähdyksestä tai muusta vakavammasta ollut.

Jokainen äiti pystyy varmasti samaistumaan siihen tunteeseen, kun lapsi tippuu jostakin. Putosipa lapsi sitten sohvalta, sängystä, hoitopöydältä, portaista, sylistä, tai mistä tahansa, niin päähän kohdistunut isku on aina vakava paikka. Olemme itse olleet useamman kerran päivystysessä päähän kohdistuneen kolhun vuoksi. Auno on hieman kömpelö ja meillä näitä kolhuja on riittänyt ja joka  kerta toivon, että niitä ei tulisi enää yhtään lisää. 

Monet äidit myös kokevat näistä kolhuista ja tippumisista suurta häpeää ja syyllisyyttä, itsekin olen kokenut. Monet äidit pyörittelevät päässään kysymyksiä, että miksi en kyennyt estämään lapsen tippumista? Olen varmasti ainoa äiti, jonka lapsi tippuu! Olen huono äiti, kun lapseni pääsi tippumaan! Näin ei kuitenkaan ole. Päivystyksessä kun Auno tippui ensimmäisen kerran lääkäri kertoi minulle, että lähes jokainen lapsi tippuu jostakin ennen yksi vuotis syntymäpäiväänsä. Päivystykseen tulee hänen mukaansa päivittäin lapsia jotka ovat tippuneet jostakin, mutta tästä ei vain puhuta kovin paljon julkisesti. Kukapa äiti sitä nyt haluaisi hiekkalaatikon reunalla kertoa pudottaneensa lapsensa, tai että oli antanut lapsensa vahingossa tippua hoitopöydältä.

Tippumisia ja päähän kohdistuneita kolhuja tapahtuu kun lapset alkavat liikkua enemmän, eikä niiltä voi aina välttyä. Jokaisen vanhemman onkin hyvä tietää jo etukäteen kuinka toimia tilanteessa, kun lapsi tippuu ja kolauttaa päänsä. Hyvät ohjeet kuinka tilanteessa toimia löytyvät seuraavilta verkkosivuilta:




Saippaukuplia olohuoneessa - blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Sänky, makuuhuone, kun lapsi tippuu sängystä ja lyö päänsä,
Sänky joka lähti seuraavaan kotiin.


Meidän vanha sänkymme oli aika korkea, enkä koskaan muutenkaan ole pitänyt siitä. En pitänyt sen muodoista, enkä väristä. Sänky tuli meille M:n isältä, kun he ostivat itselleen uuden sängyn. Tarkoituksenani oli maalata se valkoiseksi, mutta sitä en koskaan saanut tehtyä. Olen jo pitkään puhunut sängyn vaihtamisesta, mutta nyt totesin sen tapahtuvan saman tien. En enää halua kertaakaan herätä siihen ääneen, kun jompi kumpi lapsistani putoaa lattialle. Me tarvitsimme uuden, matalamman ja turvallisemman sängyn, niinpä laitoin alulle kolme vuotta kypsyttelemäni projektin nimeltä uusi sänky. Uuden ja matalamman sängyn teimmekin sitten saman päivän aikana, jotta uusia tällaisia aamuja ei meille enää tulisi. 

Uuden sängyn myötä sain valtavan inspiraation ja koko makuuhuoneemme sisustus tulee lähi aikoina muuttumaan. Kauan kadoksissa ollut näky siitä, millaisen makuuhuoneen haluaisin meille tähän kotiin kirkastui, kun uusi sänky oli valmiina makuuhuoneessa. Sängystä, sen  tekemisestä ja makuuhuoneen uudesta sisustuksesta lisää tulevissa postauksissa.


xx


Hanna

7/11/2017

Saippuakuplia olohuoneessa blogi nyt instagramissa!




Jotkut lukijoista ovatkin saattaneet jo huomata, että Saippuakuplia olohuoneessa blogin voi löytää nyt myös instagramin puolelta. Instagramissa voit seurata meidän perheen elämää, kodin sisustusta ja muuta meininkiä. Jos et ole vielä liittynyt seuraajaksi, niin kipin kapin instaan ja seuraamaan Saippuakuplia olohuoneessa blogia!

Insta tilin löydät mm. tämän linkin takaa: @saippuakupliaolohuoneessa


 xx

Hanna

7/10/2017

Löytöjä kodin sisustukseen


Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Eukalyptuksen oksa, tuikku, kodin sisustus, löytöjä sisustukseen, sisustus, hylly, Kukkatalo Järvenpää,

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Eukalyptuksen oksa, tuikku, kodin sisustus, löytöjä sisustukseen, sisustus, hylly, Kukkatalo Järvenpää, maljakko,

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Eukalyptuksen oksa, kodin sisustus, löytöjä sisustukseen, sisustus, hylly, Kukkatalo Järvenpää, Glorian koti, Ikea, valokuvakehys, maljakko, Mint & Berry laukku, nahkalaukku, tuikkukuppi,


Lähiaikoina olen tehnyt ihan hyviä löytöjä kodin sisustukseen. Tässä postauksessa esittelen niistä muutaman. 

Löysin kirputorilta ihanan hyllyn, jonka alataso sopii hyvin lehtien säilytys paikaksi ja jossa voin pitää vaikka kirpputorilta ostamaani nahkalaukkua, jotta se ei loju vaatekaapin edessä lattialla pyörimässä kaikkien jaloissa.

Ihanan tuikun bongasin Järvenpään Prismasta muutama päivä sitten. Tuikku oli pienessä alennuksessa. Olen jo useaman kuukautta katsellut Prismassa tätä tuikkua ja nyt lopulta päätin sen ostaa. Tuikun ulkomuoto miellytti silmääni, vaikka väri ei ollut ihan paras mahdollinen, joten pohdin vielä, että maalaanko sen Spray maalilla mustaksi, jotta se sopisi paremmin sisustuksemme väreihin. Tuikku on pääosin terästä, joten tulevaisuudessa sen esillä pitäminen on mahdollista, vaikka Helmi kasvaakin ja ylettää kohta tyhjentämään jokaisen pöydän. Ei mene kauan aikaa siihen, kun minkään lasisen ja muun hajoavan esillä pitäminen on sula mahdottomuus, joten ajattelin alkaa pikkuhiljaa etsimään sisustukseen lapsen kestäviä vaihtoehtoja.

Ostin myös  Järvenpään kukkatalosta, kotiimme eukalyptuksen oksia, joita olen ihaillut kuvissa pinterestissä, blogeissa ja instagramissa. Harmi vain, kun kuvien kautta niiden haju ei tietenkään välity kuvan katselijalle. En voi sanoa, että olisin niistä lähtevään voimakkaaseen aromiin mitenkään mieltynyt. Jännä, että kukaan bloggaaja ei tästä haju haitasta ole blogissaan maininnut sanallakaan. Tottakai eukalyptus tuoksuu, mutta en arvannut hajun olevan noin vahva. Haju ei muistuta täysin esim. saunatuoksujen ja muiden vastaavien tuoksujen aromia, joten tämä oli minnulle pienoinen yllätys. Yleensä pidän tuotteista joissa on eukalyptuksen tuoksua.

Kuvassa oleva maljakko ostettu Järvenpään kukkatalosta Helmin ristiäisiin. Maljakon ympärillä olevat helmet on laitettu maljakkoon itse rautalangalla.


Olenko ainoa, jonka mielestä eukalyptuksen oksat haisevat hieman pahalle?

xx

Hanna

7/08/2017

Mistä tunnet sä ystävän?





Päätin kirjoittaa tämän postauksen, vaikka aluksi ajattelin että en tule tästä asiasta blogiini kirjoittamaan mitään. Asia on kuitenkin vaivannut minua jo useamman viikkoa ja sai tänään liian suuret mittasuhteet. 

Asian nimi on ystävyys, luottamus ja valehtelu. 

Jo pidemmän aikaa olen ihmetellyt erään ystäväni asennetta minua kohtaan. Puolentoista vuoden aikana hän on etääntynyt, alkanut välttelemään minua, vähentänyt yhteydenpitoa, tai ainakin tältä minusta on tuntunut. Pitkään ihmettelin syytä, mutta tulin pikkuhiljaa siihen tulokseen, että hän ei kaipaa minun seuraani, juttujani ja mielipiteitäni. Tämä tietenkin johti siihen, että vähensin itsekin yhteydenpitoamme. Pidemmän aikaa minusta tuntui, että olen jotenkin vääränlainen ja en kelpaa hänen tämän hetkiseen elämäänsä.

Eräs tapahtuma kaveripiirini sisällä jokunen aika sitten johti ikäviin käänteisiin, vaikka minulla ei ollut asiaan mitään osaa, eikä arpaa. Arvelin kuitenkin tämän ystäväni luulevan minun olevan osallisena tähän sotkuun. Aavistelin tätä, koska ystäväni kirjoittaa myös blogia ja blogin viimeaikaisista postauksista on käynyt selväksi se, että näin hän taitaa luulla. Arvaukseni osui siis lopulta oikeaan. Postauksissa minua syytetiin selkäänpuukottajaksi. Vaikka hän kirjoittikin postauksissaan henkilöistä nimettömästi, niin viesti oli selvä ja osasin laskea asioita yhteen.

Tänään ystäväkseni luulemani henkilö lopulta syytti puhelimessa minua asiasta, jota en ollut tehnyt ja vaati minua tunnustamaan. Minua myös syytettiin valehtelijaksi ja sanottiin, että tällaisella valehtelijalla ei kohta ole enää yhtään ystävää tässä kaveripiirissä. Minua loukattiin, syytettiin ja minusta kirjoitettiin nettiin perättömiä asioita. Onneksi minua ei kaikki voi siitä tunnistaa, mutta tiedän että jotkut henkilöt lähipiiristänikin tajusi, että minuahan siinä todennäköisesti tarkoitetaan. 

Tänään sanoin myös itse asioita, joita ei olisi pitänyt ehkä sanoa. Olen ollut ystävälleni loukkaantunut monista asioista tämän puolentoista vuoden aikana ja nyt se kaikki repäistiin yhdellä kertaa auki. Tunnustan kuitenkin, että en itsekään ole ollut paras mahdollinen ystävä. Viime vuodet ovat olleet minulle ja perheellemme hyvin vaikeita ja haastavia. Olen rypenyt omissa huolissani ja ongelmissani, enkä ole kyennyt iloitsemaan hänen elämänsä suurista asioista hänen kanssaan. Olisin kuitenkin myös kaivannut tukea omien huolieni kanssa, mutta tuntui, että juuri silloin hän alkoi lipua pois. En tästä huolimatta ole ansainnut tällaista käytöstä osakseni. 

Sanoin ystävälleni, että hän olisi voinut ensin kysyä minulta asiasta, mutta näin hän ei tehnyt. Olin hänelle syyllinen, vaikka kuinka yritin kertoa ettei minulla ollut mitään tekemistä koko asian kanssa. Tämä loukkaa minua.

Olen loukkaantunut ja mielestäni olen oikeutettu anteeksipyyntöön. 

Tänään on ollut kamala päivä. Olen ihmisenä aika herkkä ja tällaiset jutut satuttavat. Monen vuoden takaiset fiilikset, joita koin koulukiusattuna nostivat päätään. Minä en kelpaa. Minua syytetään asioista, joihin minulla ei ole osaa, eikä arpaa. Minua uhataan yksin jättämisellä. Syytetään syyttä. Minusta kirjoitetaan perättömiä asioita netissä. Uskon että hän myös kirjoittaessaan tajusi, että minä tajuan ja muutama muukin tajuaa.

Millainen ystävä minä olen, millainen sinä olet?

xx

Hanna

7/06/2017

Tämän vuoden toukokuun ja kesäkuun parhaat


Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Saippuakupliaolohuoneessa, Kuva Hanna Poikkilehto, Olympus Pen E-PL 7, Valokuvaus,
Mun uusi ihastus. Olympus Pen E- PL 7. Tällä kuvailen jatkossa blogiini kuvia kännykän lisäksi.



Pätin jakaa teidän kanssanne toukokuun ja kesäkuun parhaat kerralla, kun toukokuun postaus jäi aiemmin tekemättä. 

TOUKOKUU

 
Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, lapsi, kerho, valokuvaus,
Pienenä se pitää jo kameran käyttöä opetella, äitiinsä tullut poika. :D

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, lapsi, puisto, perhe, kiipeily, erityislapsi,
Puistoilua

1. Helmi oppi pinsettiotteen


Ihana Helmi! Mun vauva kasvaa ja kehittyy. Nyt meillä kerätään muruja lattialta ja joka paikasta suuhun. 

2. Auno oppi kävelemään portaita ja kiipeämään


Tämä yllätti ihan täysin. Yht äkkiä meidän ihana Auno vain alkoi kiivetä portaita, kiipeilytelineellä ja joka paikassa. Wau, mun reipas pieni poika!

3. Lämpimät päivät


Mä niin nautin siitä, että on lämmintä. Mieli on iloisempi, kun aurinko paistaa ja lämpö hellii niin mieltä, kuin kehoakin. Oon henkeen ja vereen kesä ihminen.

4. M:n isyysloma


M:n isyysloma päivät sattuivat juuri sopivasti toukokuussa olleisiin lämpimiin päiviin, joten saatiin nauttia lämpimistä pävistä yhdessä. M:n ollessa kotona pääsin käymään kirppis kierroksilla yksin, joten sain myös viettää vähän omaa aikaa.

5. Äitienpäivä


Tänä äitienpäivänä mua muistettiin. Lahjaksi Auno, Helmi ja M olivat askarrelleet Isäillassa valokuvakehyksen ja ottaneet siihen myös valokuvan. Mun eka itse tehty äitienpäivä lahja. Niin söpöä. Syötiin brunssikin ja pöydällä oli maljakossa kimppu äitienpäivä ruusuja. Oli kyllä hauska päivä.

6. Ystävät


Tässä kuussa saimme onnistumaan muutamia hauskoja tapaamisia ystäviemme kanssa. Vietimme muutaman hauskan launtai päivän ja Leffa illan ystävämme, eli Helmin kummin kanssa. Vietimme myös hauskan päivän Ystäväni (myöskin Helmin kummi) ja hänen lapsensa kanssa, kun he tulivat meille kyläilemään.  Tässä kuussa Helmi onkin nähnyt useampaa kummiaan. On ihana, että he ovat elämässämme ja Helmin elämässä mukana. 

Tällainen kuukausi takana. Tottakai kuukauteen mahtuu pajon muutakin, kuten kirppistelyä, ulkoilua ja puistoilua. Muutama muukin tärkeä juttu tapahtui toukokuun aikana, nimittäin meillä aloitettiin vieroittamaan Helmiä yö syömisestä, Aunon päivähoito paikka jutut selkeni ja Aunolle tehtyjen kokeiden ja testien mukana saatiin lisää tietoa tilanteesta. Näistä kuitenkin lisää tulevaisuudessa.

7. Ostin kauan himoitsemani Olympus Pen E - PL 7 kameran. 


Olen vuoden verran himoinnut itselleni pienempää järjestelmäkameraa ja nyt vihdoin sain hankittua sellaisen itselleni. Olenkin nyt muutaman viikon opetellut kuvaamaan tällä uudella ihanuudella. On se kyllä ihan erilainen käyttää, kuin Nikonin kamera. Vaatii vielä paljon harjoitusta ja opettelua, että kaikki säädöt alkaa löytyä nopeasti ja kameran käyttö on sujuvaa. Olympuksessa on  vielä kaikkia sellaisia lisä ominaisuuksia, joita ei ollut Nikonissa, että niiden oppiminen ja käyttöön ottaminen vie vielä hetken aikaa. Kyllä se tästä ajan kanssa. Kuitenkin nyt jo hetken sitä käyttäneenä, niin on se kyllä ihan jees, tykkään.


KESÄKUU

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Lappeenranta, Saimaanranta, Olympus Pen E-PL 7, Kasinon terassi
Lappeenranta Kasinon terassi, ilta saimaan rannalla

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, syntymäpäivä, kakku, kesäkuu,
Syntymäpäivä kakku

Saippuakuplia olohuoneessa-blogi, saippuakupliaolohuoneessa, Kuva Hanna Poikkilehto, Puistoblues, kakarablues, lastenkonsertti, lapsi, perhe, vauva,
PuistoBlues, kakarablues. Pentti Rasikangas ja ohilyönti orkesteri.

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Olympus Pen E-PL 7, Puistoblues, Kakarablues, maalaus, lapsi, kesä
Auno maalaa puistobluesissa

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Kuva Hanna Poikkilehto, Olympus Pen E-PL 7, Vauva, kehitys, Ryömiminen,
Helmi ryömii

1. Lappeenranta reissu

Teimme kesäkuun aikana kaksi reissua Lappeenrantaan. Kävimme juhlistamassa veljeni valmistumista autoasentajaksi, veljeni tyttöystävän 18 v syntymäpäivää ja kummityttöni konfirmaatiota. Kesäkuu oli siis oikein juhla kuukausi.

2. M:llä alkoi kesäloma

M:n kesäloma alkoi juhannuksesta, joten olemme saaneet viettää aikaa koko perheen kesken. Lämpimiä säitä viellä odotellaan, jotta pääsisimme toteuttamaan kesäloma suunnitelmiamme ulkoilmaan. Tarkoitus olisi kesäloman aikana käydä ainakin grillailemassa laavulla, uimassa rannalla, puisto piknikillä, maalata taloa, kunnostaa pihaa, käydä valokuvailemassa ulkona ja käydä kurkkaamassa Fallkullan kotieläin piha. Kotimme sisätiloissa olisi tarkoitus sisustaa ja tuunailla, ehkä jopa maalatakin joitakin seiniä. Katsotaan nyt, että mitä kesän aikana ehdimmekään tehdä, mutta niitä hyviä ilmoja odotellessa, jotta ulko aktiviteettejakin päsisi toteuttamaan.

3. Puistoblues

Tänä vuonna vietimme huikean hauskat puisto bluesit. Torstaina ja perjantaina olimme Järvenpään Puistoblues kadulla lasten kanssa. Kävimme kuuntelemassa lasten konsertit, joiden artistit olivat hyviä. Varsinkin perjantaina soittanut Pomppulinnan Kreivi yhtye oli todella menevä ja heidän konserttinsä selkeästi tempaisi lapset ja aikuiset mukaan letkeään menoon. 

4. Helmi lähti ryömimään

Meidän ihana pieni Helmi kasvaa kovaa vauhtia ja päätti alkaa ryömimään. Hänen maailmansa laajeni huomattavasti nyt kun hän pääsee itse paikasta toiseen. Helmi myös viihtyy nyt paremmin lattialla, kun hän pääsee paikasta toiseen tutkimaan kiinnostavia asioita.

5. Auno löysi uusia sanoja

Kesäkun aikana Aunolle tuli lisää yli kymmenen sanaa. Sanavarasto laajeni muunmuassa seuraavilla sanoilla: hauva, pappa, Hanna, isi, siskon (Helmin) nimi, kissa, veljeni tyttöystävän nimi. Joitakin viittomiakin olemme saaneet Aunolle lisää, sellaisia ovat muunmuassa, kauppa, juusto ja kävelemään lähteminen. Viikko viikolta ja kuukausi kuukaudelta kommunikaatio Aunon kanssa helpottuu. Olen niin iloinen tästä!

6. Syntymäpäivät

En nyt kyllä ihan tiedä onko tämä nyt ihan paras juttu, kun se riippuu miten sitä asiaa katsoo, mutta minulla oli juhannuksena syntymäpäivät. Täytin siis 32 vuotta. Itse olen kyllä kokoajan sitä mieltä että olen aina 23 vuotta, tai ainakin niin olen monta kertaa vahingossa sanonut, kun joku on nyt ikääni kysynyt. Hanna, kuinkas paljon sä nyt sitten täytit? 23v, ööh, eiku 32.

Pientä yhteenvetoa:


Selkeästi nyt kahden kuukauden aikana Aunon ja Helmin kehityksessä on tapahtunut isoja ja merkittäviä harppauksia, joista äiti on niin iloinen ja ylpeä. Muutenkin elämämme on hieman helpottunut ja yöt parantuneet, kun saimme Helmin jättämään yö syömiset pois. Nyt myös muut Helmin yö heräilyt ovat vähentyneet ihan merkittävästi, joten meillä nukutaan joinakin öinä jo paljon paremmin. 

Kahdessa kuukaudessa on kerennyt tapahtua paljon hyvää. Ollemme saaneet nauttia yhdessä olemisesta ja yhdessä tekemisestä normaalia arkea enemmän, kun toukokuussa oli M:n isyysloma viikko ja juhannukselta alkoikin jo M:n kesäloma. Tästä se kesä jatkuu.

xx

Hanna

7/05/2017

Yhdeksäs hääpäivä

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Hääpäivä, Perhe, Parisuhde, Rakkaus, Kromihäät, Onnellisuus, Tahdon, Hääkuva,
Hääpäivä 5.7.2008


Tänään on kulunut 
17 vuotta ensimmäisistä treffeistä, 
15 vuotta kunnon seurustelun aloittamisesta,
12 vuotta kihloihin menosta ja
9 vuotta siitä, kun sanoimme tahdon.

Yhdeksän vuotta sitten seisoimme Lappeenrannan kirkon alttarin edessä ja lupasimme olla yhdessä niin myötä, kuin vastoinkäymisissä. Näihin yhdeksään vuoteen on mahtunut niin paljon kaikkea. Paljon on ollut myötä mäkeä, mutta viimeiseen viiteen vuoteen on sisältynyt paljon monenlaisia vastoinkäymisiä. Helpolla emme ole päässeet ja välillä olemme uineet hyvinkin syvissä vesissä, mutta tässä me olemme, edelleen yhdessä. Edelleen tahdomme ja rakastamme. 

Sana tahdon sisältää suuren lupauksen tahtoa silloinkin, kun ei ole helppoa. Tottakai silloin, kun kaikki on helppoa ja menee hyvin tahtominen on hyvinkin yksinkertaista. Kuitenkin silloin, kun asiat luisuvat pahasti alamäkeä ja vastoinkäyminen seuraa toistaan, niin silloin sitä tahtoa oikeasti kysytään. Ei pitkä parisuhde ole aina sitä ruusuilla tanssimista, vaan tahtoa on todellakin tarvittu. Meidänkin suhteessamme on ollut monta hetkeä, kun tahto on ollut todella koetuksella. Varsinkin nyt lasten myötä on huomannut sen, että välillä tarvitsee oikeasti tahtoa olla yhdessä ja selviytyä. Nyt en siis puhu mistään niin pienistä vastoinkäymisistä, kuin että mies osti kaupasta väärän merkkistä ketsuppia, toisen naama aamulla ärsyttää ja aamulla toisen ruoan maiskutus kuulostaa ärsyttävältä, vaan ihan oikeista ja suurista vastoinkäymisistä. Olemme selvinneet monesta asiasta, lapsettomuudesta, lapsettomuus hoidoista, hankalista raskaus ajoista, kahden lapsen syntymästä, esikoisen syntymään liittyvistä ongelmista, koliikista, valvotuista öistä, väsymyksestä, riidoista, raha vaikeuksista ja monista muista ongelmista. Silti me olemme yhä yhdessä jakamassa tämän kaiken ja se on varmasti vaatinut rakkauden lisäksi myös vahvaa tahtoa ja halua olla edelleen yhdessä vastoinkäymisistä huolimatta. 

Saippuakuplia olohuoneessa- blogi, Linnanmäki, Rakkaus, Parisuhde, Hääpäivä, Onnellisuus, Seurustelu, Avioliitto, Tahdon
Ensitreffit lintsillä v. 2000

Tavatessamme olimme hirmu nuoria. Esimmäisen kerran etä seurustellessamme olimme vielä 14 - 15 vuotiaita, silloin oli vuosi 1999 - 2000 Välimatka oli kuitenkin liian pitkä (Helsinki - Lappeenranta), joten seurustelu tuolloin kariutui. 2002 Aloitimme seurustelun uudelleen ja ihan kunnolla, koska opiskelin Järvenpäässä ja näkeminen lähes päivittäin oli helpompaa. Tuosta saakka olemme olleet yhdessä. Olemme kasvaneet nuoruus vuosistamme saakka yhdessä. En osaisi kuvitella elämää ilman M:ää. Yli puolet ellämästäni olemme tunteneet ja olleet yhdessä. Yhdessä olemme opetelleet aikuisuuden kiemuroita, yhdessä asumista, matkustamista. Olemme kasvaneet yhdessä ihmisinä. Olemme kasvaneet kahdesta nuoresta, kahdeksi aikuiseksi, aviopariksi ja lopulta neljän hengen perheeksi. Yhdessä olemme kokeneet niin paljon, että toivon että tahtomme riittää ja voimme vanhoina edelleen olla yhdessä, rakastaa ja tahtoa.

Lapsia emme täksi hääpäiväksi hoitoon saaneet, koska nuha piinaa meidän koko perhettä. Lapset menevät kuitenkin yökylään tässä ihan lähi aikoina ukille ja mummille (tarkkaa aikaa ei ole vielä sovittu, mutta parin viikon sisällä) ja sovimmekin M:n kanssa, että siirrämme  hääpäivän kunnollisen juhlimisen tuohon pieneen lapsettomaan loma hetkeen. Tämä on muuten ensimmäinen kerta, kun lapset menevät hoitoon yöksi ja saamme olla ihan kaksin. Odotammekin tätä jo ihan innoissamme, koska onhan se nyt vain ihan ihanaa olla kerrankin ihan vain kahdestaan. Tänään me kuitenkin juhlistamme jo vähän yhteistä yhdeksän vuoden taivaltamme avioparina. Aamulla söimme koko perhe yhdessä aamubrunssin ja illalla kun lapset menevät nukkumaan vietämme aikaa yhdessä syömällä mansikoita ja jäätelöä. Katsomme myös varmaan jotakin hyvää sarjaa yhdessä vieretysten sohvalla.

Ensi vuonna vietämme jo kymmenettä hääpäivää, jota toivottavasti juhlimme jossakin kaukana lämpimässä, tai näin olemme ainakin suunnitelleet tekevämme. 

Tänäkin kesänä monet parit menevät naimisiin ja tahtovat. Toivotan teille kaikille pitkää ja onnellista avioliittoa, rakkautta ja tahtoa niin myötä kuin vastoinkäymisissä. Teille haluan sanoa, että aina se tahtominen ei ole helppoa, joskus jopa jo ihan mahdotonta, mutta liian helpolla ei kannata luovuttaa.

Minä tahdon ja rakastan, hyvää hääpäivää rakas!